Lue tämän palstan lähtökohdista:

ajatuksista

138 - Rukouspiiristä - osa 6/13

Kuva: Melchior. 2016.

Poimintoja artikkelista
Varhaiskristillinen rukouspiiri
Hugh W. Nibley


Se, mitä H. Leclercq kutsuu tuoksi molempien käsien korkealle pään yläpuolelle nostamisen "suurenmoiseksi eleeksi", jolla rukouspiirissä mukana olevat aloittivat rukouksensa, oli, kuten hän huomauttaa, sekä nöyrän anomisen että kuuliaisuuden ele. (50) Erityisesti se oli tietoista ristiinnaulitsemisen jäljittelyä, (51) ja se tuo mieleen synoptisten kirjoittajien mainitseman merkittävän yksityiskohdan, että ristillä Herra rukoili Isää oudolla kielellä: ne jotka olivat seisomassa lähettyvillä, vaikkakin aramean kieli oli oletettavasti heidän äidinkielensä, olivat eri mieltä sen merkityksestä (ks. Markus 15:33-36), ja todellakin käsikirjoitukset antavat useita vaihtoehtoisia lukutapoja ilmaisulle, jonka kirjoittajat jättivät kääntämättä yksinkertaisesti sen vuoksi, että vallitsi epävarmuutta sen merkityksestä. Tämä tuo mieleen Daavidin hätähuudon psalmissa 54:2: "Jumala, kuule minun rukoukseni, ota korviisi minun suuni sanat." [PR 1938] (52) ja psalmissa 55: 2-5: "Jumala, ota korviisi minun rukoukseni ... Kuuntele minua ja vastaa minulle ... Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni." [PR 1938]

F. Preisigke, tutki samaa elettä egyptiläisten keskuudessa (se on juuri tuo kuuluisa "ka" -ele), ja toteaa, että se edustaa alistumista (taistelukentällä antautuvan "kädet ylös" -asentoa), samanaikaisesti kutsuen taivaan huomiota nöyrässä rukouksessa tuomalleen uhrille. Hän myös huomauttaa, että varhaiset kristityt käyttivät samaa elettä odottaessaan vierailua taivaasta, yhdistäen siihen mielikuvan Vapahtajan ylös nostetuista käsistä ristillä (53) Olemme jo maininneet Aadamin ja Abrahamin rukoukset, heidän huutaessaan Herran puoleen oudolla kielellä pimeyden ja hädän keskellä.  Abraham, sanoo Zohar, ei saanut mitään viestiä ennenkuin rakensi alttarin ja toi uhrin, "sillä ylhäällä ei hievahdeta ennenkuin alhaalla hievahdetaan --- me emme pidä ruokarukousta tyhjän pöydän äärellä" - tai alttarin. (54) Myös Henok rukoillessaan "ojensi kätensä, ja hänen sydämensä paisui laajaksi kuin iankaikkisuus" ja lohduttaakseen häntä Jumala lähetti hänelle näyn Nooan pelastuksesta (ks. Mooses 7:41-67). Myös Nooa huudahti hädässään: "kutsuen Henokia kolmesti, sanoen: Kuule minua! kuule minua! kuule minua!" (55) Muistakaamme myös, että kun Maria johti apostolien rukouspiiriä, "hän nosti kätensä taivasta kohti, ja alkoi rukoilla Isää tuntemattomalla kielellä". (56)



Kuvaleike: Melcior. 2016.
Lainauksen sisältämät viitteet (numerointi on alkuperäisen tekstin mukainen):
50. Leclercq, Henri: Main, teoksessa DACL 10:1212; ks. Nibley, Hugh 1992: Sacred Vestments. Teoksessa Temple and Cosmos. Salt Lake City: Deseret Book and FARMS, 1992), 92, kuva. 14.
51. Pulver: Jesus’ Round Dance and Crucifixion, 175–78, 193.
52. Psalmi 54:2: ʾElohîm shǝ̻maʿ ʾtǝ̻phillatî haʾăzīnah lǝ̻ʾmrē-pî.
53.  Preisigke, Friedrich 1920: Vom göttlichem Fluidum nach ägyptischer Anschauung. Berlin: de Gruyter, 41 viite 3; 42.
54. Zohar: Lech Lecha, 88a.
55. 1 Enoch 65:2.
56. Ks. yllä, viite 17 [Evangelium Mariae 17–18, teoksessa Till, W. C., toim. 1955: Gnostische Schriften des koptischen Papyrus Berolinensis 8502,  Berlin: Akademie, 74–76].

Lähde:
Nibley, Hugh W.: The Early Christian Prayer Circle ilmestyi ensin aikakausjulkaisussa Brigham Young University Studies 19 (1978): 41—78. Se julkaistiin uudelleen teoksessa Mormonism and Early Christianity, osa 4 sarjassa Collected Works of Hugh Nibley. Salt Lake City: Deseret Book and F.A.R.M.S., 1987, 45—99. Se julkaistiin kolmannen kerran aikakauslehdessä Journal of the Book of Mormon and other Restoration Scripture, osa 19, nro 2 (2010), 64-95.
Ensimmäinen julkaisukerta on saatavissa osoitteessa:
https://byustudies.byu.edu/content/early-christian-prayer-circle
Toinen julkaisukerta on saatavissa osoitteessa:
http://publications.mi.byu.edu/fullscreen/?pub=982&index=1
Kolmas julkaisukerta (kuvitettu) on saatavissa osoitteessa:
http://publications.mi.byu.edu/publications/jbms/19/2/S00006-50901ff4d24f85EarlyCh.pdf


Hugh Nibley (1910 - 2005) oli Birgham Youngin yliopiston professori vuosina 1946-1975 ja sen jälkeen emeritusprofessori vuoteen 1994.
Lähde: https://sites.lib.byu.edu/nibley/about/

Käännös: Markku Lorentz