Lue tämän palstan lähtökohdista:

ajatuksista

123 - Ensimmäisistä periaatteista - osa 5/13


Kuva: Eeva Kennedy. Philadelphia. 2016.
Nyt alamme nähdä Moronin opetussuunnitelmassa hänen roolinsa, paitsi ohjaajana ja opettajana, myös profeettana ja piispana. Kun häntä oli käsketty olemaan liitymättä mihinkään olemassaolevaan kirkkoon, kenen puoleen tämä nuori mies olisikaan voinut kääntyä saadakseen uskonnollista opetusta ja hengenrakennusta? Hänen äitinsä Lucy Mack Smith, ja jotkut muutkin perheenjäsenet, osallistuivat edelleen presbyteerisen kirkon toimintaan, ja on luultavaa, että Joseph osallistui silloin tällöin heidän mukanaan. Ilmeisesti hän kävi useita keskusteluja pappien kanssa näinä vuosina ja saattoi kertoa heille enemmän kuin tilannetaju edellytti. Hänen isänsä, joka oli poikkeuksellisen valmis uskomaan poikansa hengelliseen kehitykseen, varmaan useiden omien näkyjensä ja uniensa vaikutuksesta, uskoi Moronin käyntiin ja vastasikin, "että se oli Jumalasta" (Joseph Smith - historia 1:50), sekä rohkaisi häntä jatkamaan. Niinpä nuori Joseph ilmeisesti odotti vuosittaista tapaamista pyhänä ajatustenvaihdon, syntien tunnustamisen, tutkimisen ja kyselemisen hetkenä. Juuri tieto siitä, että tällaisia tapaamisia oli odotettavissa, on saattanut tehdä valtavan vaikutuksen hänen uskoonsa, käyttäytymiseensä ja kehittyvään ymmärrykseensä tilivelvollisuudestaan ja kutsumuksestaan.

Pyhissä kirjoituksissa on runsaasti ennakkotapauksia ja malleja tällaisesta koulutuksesta. Vaikka Kristus kaksitoistavuotiaana saattoi aikansa mestariopettajat ymmälle, hänen oma tehtävänsä alkoi muodollisesti vasta kun hän myös oli paljon vanhempi. Tuon ajan kuluessa hän sai edelleen vanhemmiltaan ja Taivaalliselta Isältään opetusta ja valmennusta, "armoa armon lisäksi ... kunnes hän sai täyteyden" (katso OL 93:12-13). Tänä aikana hänelle "karttui ikää ja viisautta; Jumalan ja ihmisten suosio seurasi häntä." (Luuk. 2:52). Muinaista israelilaista profeetta Samuelia opetettiin samalla tavoin. Herra oli ilmestynyt hänelle hänen ollessaan luottavainen, uskova, nuori poika ja valtuutti hänet samaan tapaan: "Pian minä teen Israelissa sellaisen teon, että joka siitä kuulee, sen molemmat korvat soivat" (1. Samuel 3:11). Siitä huolimatta Herra otti hänet siipiensä suojaan, sillä "Kun Samuel varttui, Herra oli hänen kanssaan eikä sallinut yhdenkään hänen sanansa osua harhaan. Näin koko Israel Danista Beersebaan saakka oppi tietämään, että Herra oli uskonut Samuelille profeetan tehtävän."(1. Samuel 3: 19-20). Samoin Herra ei ilmestynyt ainoastaan kerran Samuelille, sillä hän ilmestyi hänelle jälleen Silossa, opettaen ja ilmaisten monia asioita nuorelle profeetalleen (katso 1 Samuel 3:21). Herra ja Jumalan enkelit valmistivat samalla tavalla Nefiä hänen tehtävässään saada haltuunsa Laabanin levyt ja etsiä uusi luvattu maa - oppikurssi, jota hänen kapinoivat vanhemmat veljensä kieltäytytivät hyväksymästä. Jopa apostoli Paavali, saatuaan Damaskoksen tiellä kirkkauden näyn Kristuksesta, meni parannettavaksi, voideltavaksi, kastettavaksi, ja opetettavaksi Jumalan ihmeen inhimillisen toimeenpanijan luo, miehen, jonka nimi oli Ananias. Vaikka oli saamansa valtuutuksen täyttämä, "Saul viipyi jonkin aikaa Damaskoksessa opetuslasten luona" (Apostolien teot 9:19; katso myös Kirje galatalaisille.1: 15-18), oletettavasti ei vain kertoakseen todistuksestaan ja hämmentääkseen epäuskoisia juutalaisia, vaan myös saadakseen opetusta ja ohjausta kristityiltä tovereiltaan.

Richard E. Bennett
Kuvaleike: Eeva Kennedy. 2016.

Lähde:
Bennett, Richard E. 2010: Joseph Smith and the First Principles of the Gospel, 1820–29.  Teoksessa Holzapfel, Richard Neitzel ja Jackson, Kent P., toim. 2010: Joseph Smith, the Prophet and Seer. Provo, UT: Religious Studies Center, Brigham Young University; Salt Lake City: Deseret Book, 23–50.
Saatavissa sivulla https://rsc.byu.edu/archived/joseph-smith-prophet-and-seer/joseph-smith-and-first-principles-gospel-1820-29

reb35's picture
Richard E. Bennett oli tätä julkaistaessa [ja on edelleen tämän blogisivun julkaisun aikaan] kirkon historian ja opin professori Brigham Youngin yliopistossa.



Käännös: Markku Lorentz