Kuva: Eeva Kennedy. Philadelphia. 2016. |
Pyhissä kirjoituksissa on runsaasti ennakkotapauksia ja malleja tällaisesta koulutuksesta. Vaikka Kristus kaksitoistavuotiaana saattoi aikansa mestariopettajat ymmälle, hänen oma tehtävänsä alkoi muodollisesti vasta kun hän myös oli paljon vanhempi. Tuon ajan kuluessa hän sai edelleen vanhemmiltaan ja Taivaalliselta Isältään opetusta ja valmennusta, "armoa armon lisäksi ... kunnes hän sai täyteyden" (katso OL 93:12-13). Tänä aikana hänelle "karttui ikää ja viisautta; Jumalan ja ihmisten suosio seurasi häntä." (Luuk. 2:52). Muinaista israelilaista profeetta Samuelia opetettiin samalla tavoin. Herra oli ilmestynyt hänelle hänen ollessaan luottavainen, uskova, nuori poika ja valtuutti hänet samaan tapaan: "Pian minä teen Israelissa sellaisen teon, että joka siitä kuulee, sen molemmat korvat soivat" (1. Samuel 3:11). Siitä huolimatta Herra otti hänet siipiensä suojaan, sillä "Kun Samuel varttui, Herra oli hänen kanssaan eikä sallinut yhdenkään hänen sanansa osua harhaan. Näin koko Israel Danista Beersebaan saakka oppi tietämään, että Herra oli uskonut Samuelille profeetan tehtävän."(1. Samuel 3: 19-20). Samoin Herra ei ilmestynyt ainoastaan kerran Samuelille, sillä hän ilmestyi hänelle jälleen Silossa, opettaen ja ilmaisten monia asioita nuorelle profeetalleen (katso 1 Samuel 3:21). Herra ja Jumalan enkelit valmistivat samalla tavalla Nefiä hänen tehtävässään saada haltuunsa Laabanin levyt ja etsiä uusi luvattu maa - oppikurssi, jota hänen kapinoivat vanhemmat veljensä kieltäytytivät hyväksymästä. Jopa apostoli Paavali, saatuaan Damaskoksen tiellä kirkkauden näyn Kristuksesta, meni parannettavaksi, voideltavaksi, kastettavaksi, ja opetettavaksi Jumalan ihmeen inhimillisen toimeenpanijan luo, miehen, jonka nimi oli Ananias. Vaikka oli saamansa valtuutuksen täyttämä, "Saul viipyi jonkin aikaa Damaskoksessa opetuslasten luona" (Apostolien teot 9:19; katso myös Kirje galatalaisille.1: 15-18), oletettavasti ei vain kertoakseen todistuksestaan ja hämmentääkseen epäuskoisia juutalaisia, vaan myös saadakseen opetusta ja ohjausta kristityiltä tovereiltaan.
Richard E. Bennett
Bennett, Richard E. 2010: Joseph Smith and the First Principles of the Gospel, 1820–29. Teoksessa Holzapfel, Richard Neitzel ja Jackson, Kent P., toim. 2010: Joseph Smith, the Prophet and Seer. Provo, UT: Religious Studies Center, Brigham Young University; Salt Lake City: Deseret Book, 23–50.
Saatavissa sivulla https://rsc.byu.edu/archived/joseph-smith-prophet-and-seer/joseph-smith-and-first-principles-gospel-1820-29
Richard E. Bennett oli tätä julkaistaessa [ja on edelleen tämän blogisivun julkaisun aikaan] kirkon historian ja opin professori Brigham Youngin yliopistossa.