 |
| Kuva: Markku Lorentz. Lenkillä, joulukuu 2016. |
Saksalainen historioitsija ja filosofi Christoph Meiners esitti jo 1793 ilmestyneessä teoksessaan Historische Vergleichung, että kulttuurien kehittyneisyys on yhteydessä rotutyyppeihin. Kulttuurit hän jakoi 'villeihin', 'barbaarisiin', 'alkavasti valistuneisiin' ja 'valistuneisiin'. Hän myös loi ihmisten nousevan asteikon, jossa ryhmät asetettiin seuraavaan järjestykseen: ihmisapinat, 'metsäneekerit', 'pensashottentotit', 'bushmannit', 'Etelänmeren neekerit', suomalaiset, mongoliset paimentolaiskansat, Länsi-Aasian nomadit, Etelänmeren saarikansat, eteläaasialaiset, hindut, länsiaasialaiset ja eurooppalaiset. Meiners myös katsoi, etteivät 'alempiarvoiset' voineet vaatia samoja oikeuksia ”ylempiarvoisten kanssa”.
Englantilaisen antropologi Francis Galtonin teosten, erityisesti kirjan The Comparative Worth of Different Races (1869), pohjalta syntyi 1800-luvun loppupuolella eugeniikan tutkimusala. Galton sijoitti eri rodut älykkyysasteikolle, jonka toisessa ääripäässä sijaitsivat ateenalaiset ja heidän alapuolellaan laskevassa järjestyksessä englantilaiset, skotlantilaiset ja pohjoisenglantilaiset. Brittien alapuolella olivat afrikkalaiset, ja alimpana luokittelussa olivat Australian alkuperäisasukkaat. Galtonin teorioista tuli hyvin suosittuja Euroopassa ja Yhdysvalloissa." (1)
Englantilaisen antropologi Francis Galtonin teosten, erityisesti kirjan The Comparative Worth of Different Races (1869), pohjalta syntyi 1800-luvun loppupuolella eugeniikan tutkimusala. Galton sijoitti eri rodut älykkyysasteikolle, jonka toisessa ääripäässä sijaitsivat ateenalaiset ja heidän alapuolellaan laskevassa järjestyksessä englantilaiset, skotlantilaiset ja pohjoisenglantilaiset. Brittien alapuolella olivat afrikkalaiset, ja alimpana luokittelussa olivat Australian alkuperäisasukkaat. Galtonin teorioista tuli hyvin suosittuja Euroopassa ja Yhdysvalloissa." (1)
 |
| Kuva: Markku Lorentz. Lenkillä, joulukuu 2016. |
...
Numerot ovat kuitenkin vain yksi pieni osa orjakaupan tutkimusta. On pidettävä mielessä, että jokaisen numeron takaa löytyy yksilö ja jokaisen yksilön takaa perhe ja yhteisö, jota yksilön orjuuttaminen ja poiskuljettaminen kosketti yhtä lailla. Orjille orjuutus merkitsi sosiaalista kuolemaa. Yhtälailla kärsivät afrikkalaiset yhteiskunnat ... orjakaupan vaikutukset olivat tuhoisia Afrikalle: Orjanmetsästys vähensi työikäistä väestöä ja loi pysyvän sodan ja väkivallan ilmapiirin suureen osaan mannerta. Orjakauppa vähensi erityisesti miespuolista väestöä, koska miehet olivat Amerikassa kysytyimpiä orjia. Vaikka orjakauppaan liittyvät lukumäärät ovat tärkeitä, todellinen haaste historioitsijoille on päästä näiden lukujen taakse ja paljastaa niitä inhimillisiä tarinoita ja kohtaloita, joita numeroiden taakse kätkeytyy. Ainoastaan tällä tavalla orjakaupan uhreja voidaan todella kunnioittaa." (2)
* * *
"Vuonna 1807 säädettiin laki, joka kielsi uusien orjien tuomisen Yhdysvaltoihin. Laki tuli voimaan seuraavan vuoden alussa. Orjien syntyvyys oli kuitenkin selvästi korkeampi kuin kuolleisuus. Näin ollen orjien lukumäärä kasvoi jatkossa voimakkaasti: vuonna 1830 Yhdysvalloissa oli kaksi miljoonaa orjaa, mutta vuonna 1860 heitä oli jo neljä miljoonaa." (3)
(Vrt. koko väeston määrä Yhdysvalloissa: 1830: 12,866,020, 1860: 31.443.321. (4))
 |
| Kuva: Markku Lorentz. Lenkillä, joulukuu 2016. |
"Monet ”suomalaisesta rotutyypistä” tehdyt aikalaiskuvaukset paljastavat näennäisen neutraalin tiedepuheen taakse kätkeytyneet subjektiiviset ja arvottavat näkemykset eri kansanryhmien ominaisuuksista. Kun antropologi Gustaf Retzius esimerkiksi pääsi 1870-luvulla tutustumaan suomalaisten rotupiirteisiin itäiseen suuriruhtinaskuntaan tekemällään matkalla, kuvaili hän erästä tapaamaansa hämäläistä näin: 'Tyypillinen suomalainen: saamaton ja hidas, raskastekoinen ja kömpelö ruumiinliikkeissään, kaikin tavoin hyvin vanhoillinen'. Vuonna 1896 toteuttamassaan laajassa tutkimuksessa Ruotsin kansan rodullisesta koostumuksesta Retzius pääsi onnekseen osoittamaan Ruotsin 'suhteellisen puhtaaksi maaksi', jota suomalainen verenperintö ei ollut pääsyt liialti tahraamaan. ...
Olisi kuitenkin äärimmäisen harhaanjohtavaa nähdä maailmansotien välisen ajan innostus rotuhygieniaan vain maamme ruotsinkielistä vähemmistöä koskettavana 'syntinä'. Tosiasiassa nämä ajattelutavat lävistivät suomalaista lääkärikuntaa ja julkista keskustelua kielestä riippumatta, kuten Markku Mattilan väitöstutkimus on osoittanut. Viime vuosina suomalaisen lääkärikunnan tukeutuminen eugeenisiin ja sosiaalidarvinistisiin selitysmalleihin on tullut riipaisevalla tavalla esille myös esimerkiksi Ville Kivimäen tutkimuksessa talvi- ja jatkosodan aikaisesta sotapsykiatriasta. Suomenkielisen median toivoisikin tarttuvan kansanterveyspoliittisen historiamme kipupisteiden käsittelyyn samalla tavoin kuin suomenruotsalainen lehdistö on viime aikoina tehnyt." (5)
 |
| Kuva: Markku Lorentz. Lenkillä, joulukuu 2016. |
Näppäämällä luettelossa "LUE LISÄÄ" pääset tekstisivuille
Lähdeviitteet:(1) Wikipedia: Ihmisrotu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisrotu
(2) Kananoja, Kalle: Afrikasta Amerikkaan vietyjen orjien lukumäärästä ja kolmiokaupan myytistä.
(4) Wikipedia: Demography of the United States. https://en.wikipedia.org/wiki/Demography_of_the_United_States
(5) Huhta, Aleksi 2015: Sosiaalidemokraattista eugeniikkaa ja valkoisen vallan lähettiläitä - kansankodin pimeämpää puolta valottamassa. (Kirja-arvostelu, Tamminen, Tapio: Kansankodin pimeämpi puoli. Atena, 2015). Agricola (vuonna 1996 perustettu yliopistojen historian laitosten, arkistojen, seurojen, museoiden ja kirjastojen yhteishanke).
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=3811