 |
| Kuva: Eeva Kennedy. Havaiji, 2017. |
Ensimmäisen Mooseksen kirjan arkkitehtuuri
Edellinen sivu Seuraava sivu
Viitteet:
(21) Parry, Donald W. 1999: Garden of Eden: Prototype Sanctuary. Teoksessa Temples of the Ancient World, 127-129. Brown, Matthew B.: The Gate of Heaven: Insights on the Doctrines and Symbols of the Temple. American Fork, UT: Covenant Communications, 116.
(22) Tämä saattaa koskea erityisesti Salomon temppeliä, jossa hekal-tilassa ei ollut ainoastaan yksi, vaan kymmenen lampunjalkaa (1. Kuninkaiden kirja 7:49), mikä ei sovi yhteen sen kanssa, että on olemassa vain yksi elämän puu. Todellisuudessa nuo Salomon temppelin kymmenen lampunjalkaa saattavat edustaa puuta, jonka ajateltiin sijaitsevan debir-tilan sisäpuolella, samalla tavoin kuin tuon temppelin kymmenen pesuallasta edustivat suurta pesuallasta eli "merta" (1. Kuninkaiden kirja 7:43-44). Aivan kuten elämän puun sanotaan sijaitsevan "keskellä puutarhaa" (Mooses 3:9), debir oli temppelin sisin osa. Yksi Ilmestyskirjan luvuissa 2-3 mainituista siunauksista, jotka annetaan niille jotka voittavat on, että he tulevat syömään elämän puusta. Muita siunauksia ovat "kätketyn mannan" syöminen ja Herran valtaistuimella istuminen - asioita joiden on tapahduttava debir-tilassa, jossa liiton arkku ja armoistuin sijaitsivat. Tämä saattaa viitata siihen, että ensimmäisessä siunauksessa mainittu elämän puu liittyy myös temppelin debir-osaan. Margaret Barker on todistellut, että tosiasiallinen elämän puuta edustava menora sijaitsi alunperin Salomon temppelin debir-osassa. Tämä on osa hänen kokonaisväittämästään, että Taivaan Kuningattarella eli Rouva Viisaudella, joka vertauskuvallisesti samaistui elämän puun kanssa, oli keskeinen asema Israelin palvontakulttuurissa ennen Josian tekemiä uudistuksia. Tämän tueksi hän lainaa Ilmestyskirjan kohtia 4:5 ja 22:2. Ks. Barker, Margaret 2012: The Mother of the Lord, Volume 1: The Lady in the Temple. London: Bloomsbury, 1-2, 253, 276. Muinainen tietoisuus siitä, että elämän puu (vertauskuvallisesti) sijaitsi kätketyssä debir-tilassa, ei kuitenkaan edellytä tosiasiallista aineellisen esineen olemassaoloa siellä.
(23) Parry: Garden of Eden, 139.
(24) Parry: Garden of Eden, 131-133 (ks. myös Michael P. Lyonin hyödyllistä kuvitusta sivuilla 134-135.
Tekijä ja The Interpreter Foundation ovat antaneet luvan tämän artikkelikäännöksen julkaisuun.
Sivulla olevat luontokuvat ovat somisteita, ne eivät liity tekstiin.
2. Kerronnallinen siirtymä
Mooseksen kirjan kolme keskimmäistä jaksoa voidaan linkittää israelilaisen temppelin arkkitehtonisiin ominaisuuksiin (Kuva 1). Näiden yhdyssiteiden vetämisessä on huomioitava kerronnassa kuvatut liikkumiset, jakson sisällä toistetut aiheet ja mahdolliset arkkitehtonisiin ominaisuuksiin viittaavat vihjaukset tai sanaleikit.
Luvut 3-4, jotka sisältävät kertomuksen Eedenin puutarhasta, voidaan linkittää temppelin hekal-osaan (suurin huone, vastaten pyhää Mooseksen ajan pyhäkköteltassa). Donald Parry ja muut ovat perustelleet että hekal-osassa sijaitsevat seitsenhaaraiset menora-lamput edustavat elämän puuta. (21) On myös mahdollista, että elämän puun sijainnin ymmärrettiin olevan debir-osan eli sisemmän pyhäkön sisäpuolella, tilan, jota eivät papitkaan tavallisesti saaneet nähdä. (22) Ulko-oviin ja debir-osaan johtaviin oviin kaiverretut kerubit (1. Kuninkaiden kirja 6:31-35) edustavat kerubeja, jotka asetettiin vartioimaan elämän puulle johtavaa tietä, kun Aadam karkotettiin puutarhasta. (23) Aivan kuten Aadam karkotettiin puutarhasta idän suuntaan, pyhästä paikasta ulkopuolella olevalle esipihalle johtava ovi aukeni idän suuntaan. (24)
Luku 5, joka kuvaa Aadamin ja Eevan tekemisiä sen jälkeen kun heidät oli karkotettu Eedenin puutarhasta, voidaan linkittää uhrialttariin. Tämä jakso pyörii suureksi osaksi uhraamisen aiheen ympärillä. Aadamia käsketään uhraamaan uhri, hän alkaa tehdä niin ja hänelle opetetaan sen merkittävyyttä Ainosyntyisen uhrin vertauskuvana (Mooses 5:5-7). Kain ja Abel joutuvat ristiriitaan, mikä alkoi uhrin suorittamistavasta: Kain tuo Saatanan ehdotuksesta maan hedelmiä, kun taas Abel tuo katraansa esikoisia, saavuttaen Herran hyväksymisen (Mooses 5:18-21). Tämä luku käsittelee laajasti myös evankeliumia ja sen saarnaamista, mikä loogisesti liittyy Kristuksen uhriin.
Lähellä luvun 5 päättymistä Kainin väen mainitaan muuttaneen Nodin maahan. Tämä saattaa edustaa rituaalin osaa, jossa ihmisiä, jotka eivät ole valmiita sitoutumaan seuraavaan vaiheeseen, pyydetään poistumaan - yleinen piirre monissa rituaaleissa, erityisesti niissä, joihin liittyy liittojen tekemistä. Tässä tapauksessa ne, jotka poistuvat, tulevat epämiellyttävällä tavalla samaistetuiksi Kainin väkeen.
 |
| Kuvaleike: Eeva Kennedy. 2017. |
(21) Parry, Donald W. 1999: Garden of Eden: Prototype Sanctuary. Teoksessa Temples of the Ancient World, 127-129. Brown, Matthew B.: The Gate of Heaven: Insights on the Doctrines and Symbols of the Temple. American Fork, UT: Covenant Communications, 116.
(22) Tämä saattaa koskea erityisesti Salomon temppeliä, jossa hekal-tilassa ei ollut ainoastaan yksi, vaan kymmenen lampunjalkaa (1. Kuninkaiden kirja 7:49), mikä ei sovi yhteen sen kanssa, että on olemassa vain yksi elämän puu. Todellisuudessa nuo Salomon temppelin kymmenen lampunjalkaa saattavat edustaa puuta, jonka ajateltiin sijaitsevan debir-tilan sisäpuolella, samalla tavoin kuin tuon temppelin kymmenen pesuallasta edustivat suurta pesuallasta eli "merta" (1. Kuninkaiden kirja 7:43-44). Aivan kuten elämän puun sanotaan sijaitsevan "keskellä puutarhaa" (Mooses 3:9), debir oli temppelin sisin osa. Yksi Ilmestyskirjan luvuissa 2-3 mainituista siunauksista, jotka annetaan niille jotka voittavat on, että he tulevat syömään elämän puusta. Muita siunauksia ovat "kätketyn mannan" syöminen ja Herran valtaistuimella istuminen - asioita joiden on tapahduttava debir-tilassa, jossa liiton arkku ja armoistuin sijaitsivat. Tämä saattaa viitata siihen, että ensimmäisessä siunauksessa mainittu elämän puu liittyy myös temppelin debir-osaan. Margaret Barker on todistellut, että tosiasiallinen elämän puuta edustava menora sijaitsi alunperin Salomon temppelin debir-osassa. Tämä on osa hänen kokonaisväittämästään, että Taivaan Kuningattarella eli Rouva Viisaudella, joka vertauskuvallisesti samaistui elämän puun kanssa, oli keskeinen asema Israelin palvontakulttuurissa ennen Josian tekemiä uudistuksia. Tämän tueksi hän lainaa Ilmestyskirjan kohtia 4:5 ja 22:2. Ks. Barker, Margaret 2012: The Mother of the Lord, Volume 1: The Lady in the Temple. London: Bloomsbury, 1-2, 253, 276. Muinainen tietoisuus siitä, että elämän puu (vertauskuvallisesti) sijaitsi kätketyssä debir-tilassa, ei kuitenkaan edellytä tosiasiallista aineellisen esineen olemassaoloa siellä.
(23) Parry: Garden of Eden, 139.
(24) Parry: Garden of Eden, 131-133 (ks. myös Michael P. Lyonin hyödyllistä kuvitusta sivuilla 134-135.
Lähde:
Calabro, David M. 2016: Joseph Smith and the Architecture of Genesis. Teoksessa Ricks, Stephen D. ja Parry, Donald W., toim. 2016: The Temple: Ancient and Restored. Orem, UT ja Salt Lake City, UT: The Interpreter Foundation ja Eborn Books, 165-181.
David M. Calabro on tutkija Brigham Youngin yliopiston uskontotutkimuksen Neal A. Maxwell instituutissa (Neal A. Maxwell Institute for Religious Scholarship). Hän suoirtti tohtorin tutkinnon Chicagon yliopiston muinaisen Lähi-Idän tutkimusyksikössä vuonna 2014. Hänen tutkimustyönsä kohdistuu muinaisen Lähi-Idän kehonkieleen ja rituaaleihin.
Tekijä ja The Interpreter Foundation ovat antaneet luvan tämän artikkelikäännöksen julkaisuun.
Sivulla olevat luontokuvat ovat somisteita, ne eivät liity tekstiin.
Käännös: Markku Lorentz