 |
| Kuva: Vaellus kangaskanootilla Suomessa. 1930-luku.* |
"Moniavioisuus"
Valerie Hudson Cassler
Iisak ja Hagar
Yksi Herran puheen loistavista osatekijöistä Opin ja liittojen luvussa 132 on tämän luvun tarjoama oivallus siitä, miten hän keskustelee. Herran tavoitteena on, että hänen kansansa ymmärtää hänen perustelunsa. On järkevää aloittaa olettaen, että Jumala tarkoitti mitä hän sanoi tässä kirjoitusten kohdassa ja että Jumala haluaa meidän ymmärtävän, mitä hän tarkoitti. Opin ja liittojen luvussa 132 Herra yrittää keskustella Joseph Smithin kanssa, auttaakseen häntä ymmärtämään periaatteet, jotka sisältyvät avioliittoon. Opin ja liittojen kohdassa 50:10-13, Herra kuvailee, kuinka hän aikoo keskustella:
Käännös: Markku Lorentz
"Ja nyt tulkaa, ... Hengen kautta kirkkon[i] vanhimmille, ja keskustelkaamme yhdessä, jotta ymmärtäisitte; keskustelkaamme niin kuin ihminen keskustelee toisen kanssa kasvotusten. Nyt, kun ihminen keskustelee, ihminen ymmärtää häntä, koska hän keskustelee kuin ihminen; aivan samoin minä, Herra, keskustelen teidän kanssanne, että te ymmärtäisitte. Sen tähden minä, Herra, esitän teille tämän kysymyksen ..."
Herra keskustelee meidän kanssamme ja esittää perusteluja, jotta me ymmärtäisimme ja, kuten tulemme näkemään moniavioisuutta koskevassa asiassa (kuten Opin ja liittojen luvussa 50 käsitellyssäkin asiassa), Herra aloittaa keskusteluketjunsa kysymyksellä, edeten sitten antamalla siihen vastauksen. Herra toteaa ilmoituksen alussa:
Herra keskustelee meidän kanssamme ja esittää perusteluja, jotta me ymmärtäisimme ja, kuten tulemme näkemään moniavioisuutta koskevassa asiassa (kuten Opin ja liittojen luvussa 50 käsitellyssäkin asiassa), Herra aloittaa keskusteluketjunsa kysymyksellä, edeten sitten antamalla siihen vastauksen. Herra toteaa ilmoituksen alussa:
"sinä [Joseph Smith] olet pyytänyt minun kädestäni tietoa ja ymmärrystä siitä, miten minä, Herra, julistin syyttömiksi palvelijani Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin samoin kuin palvelijani Mooseksen, Daavidin ja Salomon, mitä tulee siihen periaatteeseen ja oppiin, jonka mukaan heillä oli monta vaimoa ja sivuvaimoa; katso ja näe, minä olen Herra, sinun Jumalasi, ja vastaan sinulle tähän asiaan (OL 132:1-2)."
Mikä on tässä pyhässä kirjoituksissa olevan avioliiton lakia koskevan perustelun muoto? Sen muoto on lähes samanlainen kuin Jaakobin kirjan luvussa 2, joka osoittaa Herran perustelujen johdonmukaisuuden ja muuttumatoman luonteen tässä asiassa. Opin ja liittojen luku 132 on rinnasteinen Jaakobin kirjan luvun 2 kanssa ja toimii sen yksityiskohtaisena selityksenä ja vahvistuksena. Katsokaamme, miksi näin on. Sama historiallinen kysymys toimii katalyyttina luvulle 132 kuin Jaakobin kirjan luvulle 2: Mitä meidän on ajateltava Daavidin, Salomon, ja muiden suurten muinaisten patriarkkojen käytännöstä, jossa heillä oli useita vaimoja ja sivuvaimoja (OL 132:1)? Tällä kertaa kysyjä on Joseph Smith - hän, joka aikaisemmin oli kääntänyt Mormonin kirjan, mukaan lukien Jaakobin kirjan toisen luvun.
Tähän kysymykseen vastataan jälleen esittelemällä avioliiton uuden ja ikuisen liiton yleisiä periaatteita, jonka jälkeen seuraa tarkempi selvitys moniavioisuuden laillisesta poikkeuksesta. Hyrum M. Smithin Opin ja liittojen selitysteoksessa todetaan: "Ilmoitus on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa, joka käsittää jakeet 3-33, käsittelee pääasiassa selestisen avioliiton, eli ajaksi ja koko iankaikkisuudeksi solmitun avioliiton periaatetta; Toinen osa, joka käsittää jäljellä olevat jakeet, käsittelee pluraaliavioliittoa." (10) Mitä tulee ensimmäiseen osaan, joka koskee avioliiton periaatetta uudessa ja ikuisessa liitossa, Herra selittää, että kaikki sitoumukset ja liitot jotka eivät ole minun kauttani eivätkä minun sanani kautta" (jae 13) ovat hyödyttömiä kuoleman jälkeen, mukaan lukien avioitumisen sitoumus ja liitto. Hän jatkaa sitten selittäen, että on olemassa avioliitto "minun sanani kautta, joka on minun lakini, ja uuden ja ikuisen liiton kautta" (jae 19), ja että tämä avioliitto pysyy voimassa kuoleman jälkeen. Lisäksi osapuolet tässä avioliiton muodossa perivät hänen kirkkautensa täyteyden (eli kirkkauden, joka tulee olemaan "jälkeläisten täyteys ja jatkuminen aina ja ikuisesti" (jae 19)). Toisin sanoen ne, jotka astuvat tähän liittoon, voivat saada omat ikuiset jälkeläiset tuonpuoleisessa. Iankaikkisen lisääntymisen voiman saaminen tekee heistä "jumalia, koska heillä ei ole loppua" (jae 20), ja heillä on oleva "kaikki valta" (jae 20). Näin ollen ainoastaan avioliitto uudessa ja ikuisessa liitossa täyttää avioliiton kaksitahoisen hengellisen tarkoituksen: herättää vanhurskaita jälkeläisiä hänelle kuolevaisuudessa ja valmistella hänen lapsensa olemaan ikuisia jumalallisia aviopuolisoita ja saamaan iankaikkisen lisääntymisen voiman. Kaikki ne, jotka eivät halua tulla tähän erityiseen avioliittoon, pysyvät "erillisinä ja yksinäisinä" (jae 17) kuoleman jälkeen eivätkä voi saada iankaikkisen lisääntymisen voimaa. Koska heillä ei voi olla iankaikkisen lisääntymisen voimaa, he eivät voi olla jumalia vaan "heidät määrätään taivaassa enkeleiksi, jotka enkelit ovat avustavia palvelijoita" (jae 16). Nyt kun tämä ilmoitus on annettu, kaikki ne, jotka valitsevat avioitumisen uuden ja ikuisen liiton ulkopuolella vaikka he olisivat kyenneet avioitumaan kyseisen liiton piirissä, ovat "tuomittuja sillä kukaan ei voi tämän liiton hylättyään päästä minun kirkkauteeni." (OL 132: 3).
Esiteltäessä tätä iankaikkisen avioliiton yleistä periaatetta (ts temppeliavioliittoa) moniavioisuutta ei mainita. Totta tosiaan Daavidin ja Salomon asiaa ei edes esitetä jakeissa, joissa Herra käsittelee yleisesti, mitä iankaikkinen avioliitto on, miksi hän antaa käskyn iankaikkisesta avioliitosta, ja miksi ne, jotka hylkäävät sen ovat tuomittuja. Lisäksi tämä avioliitto kuvataan muodossa "jos mies ottaa vaimon" (jae 19), siis yksikössä. Loogisesti, tietenkään, tämä sanamuoto ei sulje pois sitä, että mies avioituisi useamman kuin yhden vaimon kanssa, mutta ei se toisaalta edellytäkään sitä. Niinpä emme voi sanoa jakeiden 3 - 33 perusteella, joissa yleiset periaatteet selvitetään, miten Herra näkee nuo kaksi mahdollista temppeliavioliiton muotoa: yksiavioisuuden ja moniavioisuuden. Voimme vain sanoa, että hän ilmoittaa näkevänsä selkeästi parempana avioliiton uudessa ja iankaikkisessa liitossa verrattuna avioliittoon uuden ja iankaikkisen liiton ulkopuolella. (11) Kuitenkin jakeen 33 jälkeiset jakeet vahvistavat, että yksiavioisuus on yleinen laki, tai sääntö, että moniavioisuus on poikkeus säännöstä ja että Herra ei todellakaan ole välinpitämätön niiden välillä.
Vasta ilmoituksen toisessa puoliskossa, jakeesta 34 alkaen, kuten Smith ja Sjodahl huomauttavat, moniavioisuus otetaan esille. Ennen kuin Herran aloittaa keskustelunsa moniavioisuudesta, hän esittelee Abrahamin tapauksen. Herra aloittaa kertomalla, että johtuen Abrahamin vanhurskaudesta, hänen vastaanottaessaan "kaiken" ... "ilmoituksen ja käskyn kautta", Abraham "on päässyt korotukseensa ja istuu valtaistuimellaan (OL 132:29). Tämän seurauksena Aabrahamin jälkeläiset "jatkaisivat olemassaoloaan" ja ovat "yhtä lukemattomia kuin tähdet" (OL 132:30). Keskeinen osa Abrahamin vanhurskaudessa oli ottaa vastaan "laki", joka mahdollistaa, että "minun Isäni teot, joissa hän kirkastaa itsensä" jatkuvat (OL 132:31). Laki, johon tässä viitataan on laki tai yleinen periaate, jota Herra on selittänyt tähän saakka: avioliitto uudessa ja iankaikkisessa liitossa, eli temppeliavioliitto. Ja jälleen Herra varoittaa, kuten hän teki jakeissa 3, 17, ja 21: "Menkää siis ja tehkää Abrahamin tekoja; ottakaa vastaan minun lakini, niin te pelastutte. Mutta ellette te ota vastaan minun lakiani, te ette voi saada Isäni lupausta, jonka hän antoi Abrahamille. "(OL 132: 32-33). Astuminen uuteen ja ikuiseen avioliittoon (temppeliavioliittoon) on vaatimus kaikkien korotukselle, mukaan lukien Abraham ja Joseph Smith.
Lopuksi, alkaen jakeesta 34, Herra siirtyy moniavioisuuden aiheeseen. Hän aloittaa keskustelun ilmoittamalla tosiasiat: " Jumala käski Abrahamia, ja Saara antoi Hagarin Abrahamille vaimoksi." Seuraavissa jakeissa Herra vastaa esittämäänsä kysymykseen: "Ja miksi Saara teki niin?" (OL 132:34).
Herra on ilmeisesti päättänyt selittää puheensa ja paljastaa ajatuksensa moniavioisuudesta yhdelle historialliselle ihmiselle, Abrahamille, sattuneen kahden tapahtuman välillä vallitsevan erityisen vastaavuuden muodossa. Herran seuraava selitys keskittyy vastaavuuden ympärille, jonka Herra itse asettaa Abrahamille antamansa kahden käskyn välille: käskyn uhrata Iisakin ja käskyn naida moniavioisesti Hagar. Jakeessa 36 Herra selittää: "Abrahamia käskettiin uhraamaan poikansa Iisak, vaikka oli kirjoitettu: Älä tapa. Mutta Abraham ei kieltäytynyt, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi."(OL 132: 36). Kun otetaan huomioon sen tärkeys, että hänen lapsillaan on oikea käsitys Isänsä mielestä tämän aiheen suhteen, emme voi uskoa että tätä vastaavuutta ei olisi valittu suurella huolella. Jumala haluaa meille mahdollisuuden ymmärtää, miten ja miksi hän näkee nuo kaksi tilannetta toisiaan vastaavina. Päättämällä, että Iisakin kertomus vastaa moniavioisuuden kertomusta, Herra ilmoittaa mielensä meille ja asettaa ainaisesti ja peruuttamattomasti rajat kaikelle keskustelulle, jota me, hänen lapsensa, saatamme päättää käydä moniavioisuuden aiheesta. Meidän täytyy ymmärtää oikein se, miksi Herra päättää käyttää tätä erityistä vastaavuutta tai joudumme todennäköisesti vakavasti harhaan ymmärryksessämme moniavioisuuden osasta ja asemasta Jumalan lapsilleen laatimassa suunnitelmassa.
Ensimmäinen ja osuvin yksityiskohta tuossa vastaavuudessa on, että Iisakin kertomus on kertomus uhrista. Herra kertoo meille, että termi "Abrahamin uhri" ei ainoastaan viittaa kertomukseen Iisakista vaan koskee myös kertomusta Hagarista. Hyrum M. Smith ja Janne M. Sjodahl, arvovaltaisessa Opin ja liittojen selitysteoksessaan yhtyvät tähän:
"Luku 132 sisältää (1) johdantolauseen (1-2); (2) muistutuksen profeetalle, että tieto edellyttää kuuliaisuutta (3-6); (3) selestisen lain määritelmän (7-14); ja (4), miten lakia sovelletaan avioliittoihin (15-20); (5) kuuliaisuuden vaatimuksen (21-27); (6) pappeuden lain (28-33); (7) moniavioisuuden opin (34-40); (8) ilmoituksen siitä että monivaimoisuus ei aviorikos (41-49); (9), että se on uhri (50-57); (10), että se on pappeuden laki (58-66)." (12)
Jopa ennen kuin Herran pureutuu tuohon vastaavuuteen, jo hänen esityksensä Iisakin tilanteen ja Hagarin tilanteen vastaavuudesta on paljastava. Kaikista mahdollisista Jumalan historian aikana käskemistä vastaavista uhreista (eläinten uhraaminen, omaisuuden uhraaminen, kodin ja maan uhraaminen, oman elämän uhraaminen ja niin edelleen), Jumala valitsee kaikkein mieltä vääntävimmän uhrin, minkä hän koskaan on käskenyt, palvelemaan vastaavuutena, jolla antaa meille opetusta moniavioisuudesta: oman viattoman lapsen uhraaminen oman käden kautta. Tämä vastaavuuden valitessaan Herran tarkoituksena on paljastaa meille, että Herran silmissä Hagarin tilanne ei ole kevyt asia tai rutiininomainen uhri, vaan on raskaimman ja sydäntä särkevimmän uhrin kaltainen kaikista uhreista, joita hän koskaan on ihmiseltä vaatinut.
Viitteet:
(10) Smith, Hyrum M. ja Sjodahl, Janne M. 1978: Doctrine and Covenants Containing Revelation. Salt Lake City: Deseret Book Company, 821. Tämä teos on alunperin julkaistu vuonna 1919.
(11) Huomaa, että Hera tunnistaa vain yksiavioisuuden uuden ja ikuisen liiton ulkopuolella; moniavioisuus uuden ja ikuisen liiton ulkopuolella on vakava synti ja Herran tuomitsema mahdollisimman raskaasti.
(12) Smith, Hyrum M. ja Sjodahl, Janne M. 1978: Doctrine and Covenants Containing Revelation. Salt Lake City: Deseret Book Company, 821. Tämä teos on alunperin julkaistu vuonna 1919.
Alkuperäinen artikkeli: Cassler, V. H. 2010: "Polygamy". SquareTwo, vol. 3 nro. 1 (kevät); saatavissa osoitteessa: http://squaretwo.org/Sq2ArticleCasslerPolygamy.html
Huom.: Sivujen maisemakuvat ovat somisteita, ne eivät liity tekstiin.
Valerie M. Hudson on professori ja George H. W. Bush -oppituolin haltija Texasin A&M yliopiston Governement and Public service [valtiotieteellisessä] tiedekunnassa. Hänen opetustyönsä liittyy kansainvälisten suhteiden tutkinto-ohjelmaan. Hänen tutkimuskohteisiinsa sisältyvät ulkopolitiikka, kansallinen turvallisuus, sukupuoli ja turvallisuus, metodologia, sekä kystinen fibroosi.
Lähde: http://vmrhudson.org/
Hudson on naimisissa taiteilija David Casslerin kanssa, taidemaalarin jolla on BYU:n MFA-tutkinto. Heillä on kahdeksan lasta. David on myös maisema-arkkitehti.
Kolmella Casslerin lapsista on kystinen fibroosi. Hudson on julkaissut artikkelin, jossa hän esittää, että glutationin puutos, mikä liittyv kystiseen fibroosiin, voi olla syynä moniin sen kroonisiin ongelmiin.
Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Valerie_M._Hudson
Hän toimii SquareTwo-foorumin toimitusneuvoston puheenjohtajana.
Lähde: http://squaretwo.org/index.html
 |
| Kuva: Vaellus Suomessa. 1930-luku.* |
Tähän kysymykseen vastataan jälleen esittelemällä avioliiton uuden ja ikuisen liiton yleisiä periaatteita, jonka jälkeen seuraa tarkempi selvitys moniavioisuuden laillisesta poikkeuksesta. Hyrum M. Smithin Opin ja liittojen selitysteoksessa todetaan: "Ilmoitus on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa, joka käsittää jakeet 3-33, käsittelee pääasiassa selestisen avioliiton, eli ajaksi ja koko iankaikkisuudeksi solmitun avioliiton periaatetta; Toinen osa, joka käsittää jäljellä olevat jakeet, käsittelee pluraaliavioliittoa." (10) Mitä tulee ensimmäiseen osaan, joka koskee avioliiton periaatetta uudessa ja ikuisessa liitossa, Herra selittää, että kaikki sitoumukset ja liitot jotka eivät ole minun kauttani eivätkä minun sanani kautta" (jae 13) ovat hyödyttömiä kuoleman jälkeen, mukaan lukien avioitumisen sitoumus ja liitto. Hän jatkaa sitten selittäen, että on olemassa avioliitto "minun sanani kautta, joka on minun lakini, ja uuden ja ikuisen liiton kautta" (jae 19), ja että tämä avioliitto pysyy voimassa kuoleman jälkeen. Lisäksi osapuolet tässä avioliiton muodossa perivät hänen kirkkautensa täyteyden (eli kirkkauden, joka tulee olemaan "jälkeläisten täyteys ja jatkuminen aina ja ikuisesti" (jae 19)). Toisin sanoen ne, jotka astuvat tähän liittoon, voivat saada omat ikuiset jälkeläiset tuonpuoleisessa. Iankaikkisen lisääntymisen voiman saaminen tekee heistä "jumalia, koska heillä ei ole loppua" (jae 20), ja heillä on oleva "kaikki valta" (jae 20). Näin ollen ainoastaan avioliitto uudessa ja ikuisessa liitossa täyttää avioliiton kaksitahoisen hengellisen tarkoituksen: herättää vanhurskaita jälkeläisiä hänelle kuolevaisuudessa ja valmistella hänen lapsensa olemaan ikuisia jumalallisia aviopuolisoita ja saamaan iankaikkisen lisääntymisen voiman. Kaikki ne, jotka eivät halua tulla tähän erityiseen avioliittoon, pysyvät "erillisinä ja yksinäisinä" (jae 17) kuoleman jälkeen eivätkä voi saada iankaikkisen lisääntymisen voimaa. Koska heillä ei voi olla iankaikkisen lisääntymisen voimaa, he eivät voi olla jumalia vaan "heidät määrätään taivaassa enkeleiksi, jotka enkelit ovat avustavia palvelijoita" (jae 16). Nyt kun tämä ilmoitus on annettu, kaikki ne, jotka valitsevat avioitumisen uuden ja ikuisen liiton ulkopuolella vaikka he olisivat kyenneet avioitumaan kyseisen liiton piirissä, ovat "tuomittuja sillä kukaan ei voi tämän liiton hylättyään päästä minun kirkkauteeni." (OL 132: 3).
 |
| Kuva: Vaellus Suomessa. 1930-luku.* |
Vasta ilmoituksen toisessa puoliskossa, jakeesta 34 alkaen, kuten Smith ja Sjodahl huomauttavat, moniavioisuus otetaan esille. Ennen kuin Herran aloittaa keskustelunsa moniavioisuudesta, hän esittelee Abrahamin tapauksen. Herra aloittaa kertomalla, että johtuen Abrahamin vanhurskaudesta, hänen vastaanottaessaan "kaiken" ... "ilmoituksen ja käskyn kautta", Abraham "on päässyt korotukseensa ja istuu valtaistuimellaan (OL 132:29). Tämän seurauksena Aabrahamin jälkeläiset "jatkaisivat olemassaoloaan" ja ovat "yhtä lukemattomia kuin tähdet" (OL 132:30). Keskeinen osa Abrahamin vanhurskaudessa oli ottaa vastaan "laki", joka mahdollistaa, että "minun Isäni teot, joissa hän kirkastaa itsensä" jatkuvat (OL 132:31). Laki, johon tässä viitataan on laki tai yleinen periaate, jota Herra on selittänyt tähän saakka: avioliitto uudessa ja iankaikkisessa liitossa, eli temppeliavioliitto. Ja jälleen Herra varoittaa, kuten hän teki jakeissa 3, 17, ja 21: "Menkää siis ja tehkää Abrahamin tekoja; ottakaa vastaan minun lakini, niin te pelastutte. Mutta ellette te ota vastaan minun lakiani, te ette voi saada Isäni lupausta, jonka hän antoi Abrahamille. "(OL 132: 32-33). Astuminen uuteen ja ikuiseen avioliittoon (temppeliavioliittoon) on vaatimus kaikkien korotukselle, mukaan lukien Abraham ja Joseph Smith.
 |
| Kuva: Vaellus Suomessa. 1930-luku.* |
Herra on ilmeisesti päättänyt selittää puheensa ja paljastaa ajatuksensa moniavioisuudesta yhdelle historialliselle ihmiselle, Abrahamille, sattuneen kahden tapahtuman välillä vallitsevan erityisen vastaavuuden muodossa. Herran seuraava selitys keskittyy vastaavuuden ympärille, jonka Herra itse asettaa Abrahamille antamansa kahden käskyn välille: käskyn uhrata Iisakin ja käskyn naida moniavioisesti Hagar. Jakeessa 36 Herra selittää: "Abrahamia käskettiin uhraamaan poikansa Iisak, vaikka oli kirjoitettu: Älä tapa. Mutta Abraham ei kieltäytynyt, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi."(OL 132: 36). Kun otetaan huomioon sen tärkeys, että hänen lapsillaan on oikea käsitys Isänsä mielestä tämän aiheen suhteen, emme voi uskoa että tätä vastaavuutta ei olisi valittu suurella huolella. Jumala haluaa meille mahdollisuuden ymmärtää, miten ja miksi hän näkee nuo kaksi tilannetta toisiaan vastaavina. Päättämällä, että Iisakin kertomus vastaa moniavioisuuden kertomusta, Herra ilmoittaa mielensä meille ja asettaa ainaisesti ja peruuttamattomasti rajat kaikelle keskustelulle, jota me, hänen lapsensa, saatamme päättää käydä moniavioisuuden aiheesta. Meidän täytyy ymmärtää oikein se, miksi Herra päättää käyttää tätä erityistä vastaavuutta tai joudumme todennäköisesti vakavasti harhaan ymmärryksessämme moniavioisuuden osasta ja asemasta Jumalan lapsilleen laatimassa suunnitelmassa.
Ensimmäinen ja osuvin yksityiskohta tuossa vastaavuudessa on, että Iisakin kertomus on kertomus uhrista. Herra kertoo meille, että termi "Abrahamin uhri" ei ainoastaan viittaa kertomukseen Iisakista vaan koskee myös kertomusta Hagarista. Hyrum M. Smith ja Janne M. Sjodahl, arvovaltaisessa Opin ja liittojen selitysteoksessaan yhtyvät tähän:
"Luku 132 sisältää (1) johdantolauseen (1-2); (2) muistutuksen profeetalle, että tieto edellyttää kuuliaisuutta (3-6); (3) selestisen lain määritelmän (7-14); ja (4), miten lakia sovelletaan avioliittoihin (15-20); (5) kuuliaisuuden vaatimuksen (21-27); (6) pappeuden lain (28-33); (7) moniavioisuuden opin (34-40); (8) ilmoituksen siitä että monivaimoisuus ei aviorikos (41-49); (9), että se on uhri (50-57); (10), että se on pappeuden laki (58-66)." (12)
Jopa ennen kuin Herran pureutuu tuohon vastaavuuteen, jo hänen esityksensä Iisakin tilanteen ja Hagarin tilanteen vastaavuudesta on paljastava. Kaikista mahdollisista Jumalan historian aikana käskemistä vastaavista uhreista (eläinten uhraaminen, omaisuuden uhraaminen, kodin ja maan uhraaminen, oman elämän uhraaminen ja niin edelleen), Jumala valitsee kaikkein mieltä vääntävimmän uhrin, minkä hän koskaan on käskenyt, palvelemaan vastaavuutena, jolla antaa meille opetusta moniavioisuudesta: oman viattoman lapsen uhraaminen oman käden kautta. Tämä vastaavuuden valitessaan Herran tarkoituksena on paljastaa meille, että Herran silmissä Hagarin tilanne ei ole kevyt asia tai rutiininomainen uhri, vaan on raskaimman ja sydäntä särkevimmän uhrin kaltainen kaikista uhreista, joita hän koskaan on ihmiseltä vaatinut.
 |
| Kuva: Vaellus Suomessa. 1930-luku.* |
(10) Smith, Hyrum M. ja Sjodahl, Janne M. 1978: Doctrine and Covenants Containing Revelation. Salt Lake City: Deseret Book Company, 821. Tämä teos on alunperin julkaistu vuonna 1919.
(11) Huomaa, että Hera tunnistaa vain yksiavioisuuden uuden ja ikuisen liiton ulkopuolella; moniavioisuus uuden ja ikuisen liiton ulkopuolella on vakava synti ja Herran tuomitsema mahdollisimman raskaasti.
(12) Smith, Hyrum M. ja Sjodahl, Janne M. 1978: Doctrine and Covenants Containing Revelation. Salt Lake City: Deseret Book Company, 821. Tämä teos on alunperin julkaistu vuonna 1919.
Alkuperäinen artikkeli: Cassler, V. H. 2010: "Polygamy". SquareTwo, vol. 3 nro. 1 (kevät); saatavissa osoitteessa: http://squaretwo.org/Sq2ArticleCasslerPolygamy.html
Huom.: Sivujen maisemakuvat ovat somisteita, ne eivät liity tekstiin.
Valerie M. Hudson on professori ja George H. W. Bush -oppituolin haltija Texasin A&M yliopiston Governement and Public service [valtiotieteellisessä] tiedekunnassa. Hänen opetustyönsä liittyy kansainvälisten suhteiden tutkinto-ohjelmaan. Hänen tutkimuskohteisiinsa sisältyvät ulkopolitiikka, kansallinen turvallisuus, sukupuoli ja turvallisuus, metodologia, sekä kystinen fibroosi.
Lähde: http://vmrhudson.org/
Hudson on naimisissa taiteilija David Casslerin kanssa, taidemaalarin jolla on BYU:n MFA-tutkinto. Heillä on kahdeksan lasta. David on myös maisema-arkkitehti.
Kolmella Casslerin lapsista on kystinen fibroosi. Hudson on julkaissut artikkelin, jossa hän esittää, että glutationin puutos, mikä liittyv kystiseen fibroosiin, voi olla syynä moniin sen kroonisiin ongelmiin.
Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Valerie_M._Hudson
Hän toimii SquareTwo-foorumin toimitusneuvoston puheenjohtajana.
Lähde: http://squaretwo.org/index.html
* * *
*Sivun maisemakuvitus on H.H.H. Lorentzin kuva-arkistosta. H. Hoffmann 1930-luku: Vesistövaellus kangaskanootilla Suomessa.Käännös: Markku Lorentz