 |
| Kuva: Eeva Kennedy. Havaiji, 2017. |
Ensimmäisen Mooseksen kirjan arkkitehtuuri
3. Ensimmäisen Mooseksen kirjan tulkintaa Joseph Smithin avulla
Missä määrin Joseph Smith oli tietoinen hänelle ilmoitettujen tekstien yhteyksistä muinaiseen rituaaliin? On ilmeistä, että viimeistään Nauvoon aikakautena Joseph Smith ymmärsi hänelle ilmoitetun syntykertomuksen muinaiseen temppeliin liittyvänä rituaalisena tekstinä. Profeetan saarnat tuona aikana, samoin kuin hänen johdollaan aikaansaadut Nauvoon temppelin toimitukset ja arkkitehtuuri, viittaavat nimenomaan tähän. Tämän lisäksi Jeffrey Bradshawn kokoamat todisteet viittaavat siihen, että tämä ymmärrys ulottuu vielä varhaisempaan aikaan, aivan palautuksen alkuvaiheisiin saakka. (27) Oma kysymyksensä on, oliko Joseph Smith tietoinen juuri näistä esittämistäni yhteyksistä, kuten alttarin sijoittamisesta ja Henokin viittauksesta suureen altaaseen, mutta siihen en ole valmis vastaamaan. Joka tapauksessa Joseph Smith lopulta tulkitsi syntykertomuksen tavalla, joka oli ainutlaatuinen tuona aikana - muuttuvana tekstinä, joka linkittyi olennaisella tavalla menneisyyden konkreettisiin rituaalisiin yhteyksiin.
Tällä Mooseksen kirjan lukutavalla on olennainen seuraamus Ensimmäisen Mooseksen kirjan tulkinnalle - nimittäin se, että tuo raamatullinen teksti on joskus ollut israelilaisessa temppelissä esitetyn rituaalin ohjekirja. Miten tämä lähestymistapa syntykertomukseen voisi olla vuorovaikutuksessa nykyajan raamatuntutkimuksen kanssa? Useissa tutkimuksissa on esitetty, että muinaiset luomiskertomukset, kuten Ensimmäisen Mooseksen kirjan sisältämä, ovat toimineet rituaalisen näytelmän käsikirjoituksena. (28) Tällaiset tutkimukset saavat tukea kulttuurienvälisestä vertailusta, esimerkiksi muinaisen Egyptin "memfisläisen teologian" ja muinaisen Mesopotamian "Enūma Eliš" tekstin välillä. (29) Tämän linjan tutkimukset ovat kuitenkin harvinaisia tämänhetkisessä raamatututkimuksessa. (30)
Siitä lähtien kun Graf ja Wellhausen kehittivät 1800-luvun puolivälissä lähestymistavan, joka tunnetaan "lähdekritiikkinä", tällä lähestymistavalla on ollut valtava vaikutus raamatuntutkimukseen. (31) Eräs piirre, jonka lähdekritiikki selittää hyvin, on kahdelta luomiskertomukselta näyttävien tekstien esiintyminen Ensimmäisen Mooseksen kirjan kahdessa ensimmäisessä luvussa. Tämä lähestymistapa tunnistaa näiden kahden kertomuksen välisen sauman. Tuon sauman toisella puolella Jumalaa kutsutaan nimellä Elohim - hän luo asioita tietyssä järjestyksessä ja sanaa bara' ,"luoda", käytetään. Sauman toisella puolella nimi Jahve ilmestyy ja luominen tapahtuu erilaisessa järjestyksessä ja erilaisia teonsanoja käytetään. Tämä viittaa siihen, että kaksi eri luomiskertomusta eri lähteistä on liitetty yhteen näissä luvuissa.
 |
| Kuvaleike: Eeva Kennedy. 2017. |
(27) Ks. Bradshaw, Jeffrey M. 2015: Freemasonry and the Origins of modern Temple Ordinances. Interpreter: AJournal of Mormon Scripture 15 (2015), 159-237; sekä Bradshawn artikkeli tässä teoksessa.
(28) Ks. esimerkiksi tutkimukset teoksissa Hooke, S.H. 1933: Myth and Ritual. London: Oxford University Press; Gaster, Theodor H. 1950: Thespis: Ritual, Myth and Drama in the Ancient Near East. New York: Henry Schuman.
(29) "Memfisläisen teologian" osalta ks. John A. Wilsonin tekemä käännös teoksessa Pritchard, James B., toim. 1955: Ancient Near Eastern Texts Relating to the Old Testament. Princeton, New Jersey: Princeton University Press, 4-6. Enuma Elishin osalta ks. E. A. Speiserin tekemä käännös mainitussa teoksessa , 60-72. Näiden tekstien ajantasaistetut käännökset löytyvät teoksesta Hallo: The Context of Scripture, Volume One, 21-23, 390-403. Viimeksi mainittu lähde on kuitenkin jättänyt pois jotkut näiden tekstien kiinnostavimmista osista.
(30) Olennaisten lähteiden arviointien ja sitaattien osalta ks. Ricks, Stephen D.: Liturgy and Cosmology: The Ritual Use of Creation Accounts in the Ancient Near East. Teoksessa Temples of the Ancient World, 120, sekä viitteet sivulla 124.
(31) Perustava teos on Wellhausen, Julius 1885: Prolegomena to the History of Israel. Uusintapainos 1994, Atlanta: Scholars Press.
Lähde:
Calabro, David M. 2016: Joseph Smith and the Architecture of Genesis. Teoksessa Ricks, Stephen D. ja Parry, Donald W., toim. 2016: The Temple: Ancient and Restored. Orem, UT ja Salt Lake City, UT: The Interpreter Foundation ja Eborn Books, 165-181.
Tekijä ja The Interpreter Foundation ovat antaneet luvan tämän artikkelikäännöksen julkaisuun.
Sivulla olevat luontokuvat ovat somisteita, ne eivät liity tekstiin.
David M. Calabro on tutkija Brigham Youngin yliopiston uskontotutkimuksen Neal A. Maxwell instituutissa (Neal A. Maxwell Institute for Religious Scholarship). Hän suoirtti tohtorin tutkinnon Chicagon yliopiston muinaisen Lähi-Idän tutkimusyksikössä vuonna 2014. Hänen tutkimustyönsä kohdistuu muinaisen Lähi-Idän kehonkieleen ja rituaaleihin.
Tekijä ja The Interpreter Foundation ovat antaneet luvan tämän artikkelikäännöksen julkaisuun.
Sivulla olevat luontokuvat ovat somisteita, ne eivät liity tekstiin.
Käännös: Markku Lorentz