Lue tämän palstan lähtökohdista:

ajatuksista

064 - Pakolaisuudesta - osa 2

Kuva: Eeva Kennedy. Alcatraz, San Francisco. 2016.
"Seuraavat viisi syytä selittävät parhaiten, miksi pyhät muuttivat talviolosuhteissa: 1) tammikuussa ilmaantui aseistettuja partioita uhkaamaan pyhiä, ja niinpä 26. tammikuuta yleisökokouksessa ihmiset suostuivat lähtemään liikkeelle välittömästi; 2) pyhille oli kerrottu, että Joseph Smithiä ei vapautettaisi ennen kuin he kaikki olivat lähteneet Missourista, joten mitä aikaisemmin se tapahtui, sitä parempi; 3) yksittäisiltä ihmisiltä oli loppumassa ruoka ja tarvikkeet; 4) helmikuussa Far Westissä koettiin sääjaksoja, jotka näyttivät suotuisilta matkustamiselle; ja 5) Illinoisiin menevät ja takaisin toisia muuttajia hakemaan palaavat vankkurit tarvitsivat neljästä kuuteen viikkoa tehdäkseen nuo kaksi matkaa ennen maaliskuun lopun määräaikaa.
...
Tammikuussa eräät missourilaiset antoivat Levi Hancockille, yhdelle seitsemästä seitsemänkymmenen johtajasta, kolme päivää aikaa lähteä. Niinpä Levi rakensi kärryt: 'kokosin poljettavan sorvin ja pian oli kaksi pyörännapaa valmiina'. Perhe täytti kärryt maissilla. Levin liki viisivuotias poika Mosiah muisteli: 'Lumi oli niin syvää, että se ulottui minua puolireiteen, ja minä kuljin paljain jaloin ja paitasillani'. He valjastivat hevosensa 'vanha Tomin' vetämään kärryjä. Mosiah kertoo: 'ja isä talutti hevosta ja kantoi kivääriä olallaan. Äiti seurasi kärryjen perässä kantaen pikkuveljeäni Francis Marionia sylissään'. Paljasjalkainen Mosiah 'yritti seurata hänen jäljissään'. Pieni tyttö Amy oli kärryissä ja hänestä tuntui pahalta, että toisten piti 'tarpoa lumessa' (45) Mississippijoen rannalla he leiriytyivät ja: 'Voi! Kuinka kylmä yö se olikaan!'
Mosiah muisteli: 'Seuraavana aamuna joki oli kokonaan jäässä, suuria jäälohkareita joka puolella pitkin jokea, ja se oli liukasta ja kirkasta jäätä. Tuona aamuna ylitimme joen päästäksemme Quincyyn, Illinoisiin. Koska olin paljain jaloin ja jää oli niin rosoista, kompastelin koko matkan. Kun vihdoin olimme päässeet joen yli, olimme hyvin iloisia, sillä ennen kuin pääsimme toiselle puolelle, joki oli alkanut paisua ja jää murtua. Isä sanoi: "Juokse, Mosiah", ja minähän juoksin! Me kaikki juuri ja juuri selvisimme vastakkaiselle rannalle kun jää alkoi räsähdellä ja kasaantua suuriksi kasoiksi ja vesi pursua läpi!' (46)"
...
Kuva: Eeva Kennedy. Alcatraz, San Francisco. 2016.
"5. maaliskuuta, ... Eliza R. Snow sukulaisineen, talvehdittuaan seitsemän mailin [n. 11 km] päässä Far Westista, lähti Illinoisiin. (62) 'Sateisen yön jälkeen, vesisateen muuttuessa lumeksi joka kattoi maan aamulla', hän kertoo, 'me sulatimme jäykäksi jäätyneen telttamme pitämällä sitä tulen äärellä ja kääntelemällä sitä puolelta toiselle, kunnes se saatettiin taitella ja pakata ja, vaikka me kaikki hytisimme ja tärisimme kylmästä, me lähdimme matkaan.' Auringon sulattaessa lumen, mutavelli syveni, mikä teki matkanteon lähes mahdottomaksi. Hän kertoo: 'Valjakot puuuskuttivat ja vankkurit raahautuivat niin raskaasti, että olimme kaikki jalkautuneet kiskomaan niitä parhaan kykymme mukaan'. (63)"

William G. Hartley
*  *  *

"... Toivon, että lukijat pohtivat millainen vaikutus tiedolla Elizan asemasta raiskauksen uhrina on. Olin kovin huolestunut, jopa tuskissani, miettiessäni, paljastanko tämän julman osan hänen menneisyydestään, saaden sillä aikaan sen, että ne jotka vaalivat hänen muistoaan, saattavat kokea hänen identiteettinsä jotenkin muuttuneen tämän vuoksi. Olen tietoinen heistä, jotka ajattelevat, että olin väärässä paljastaessani tämän ollenkaan, mutta pidän kuitenkin kiinni tekemästäni. Jos yritämme salata tämän häntä kohtaan tehdyn rikoksen jonkinlaisen suojelevan mielijohteen pohjalta, uskon että pidämme yllä näkemystä, jonka mukaan raiskaus häpäisee uhrinsa. Mitä ajattelette tästä, lukijat? Uskon todella Elizan haluavan, että hänet muistetaan hämmästyttävän elämänsä kokonaisuudesta, hänen runoistaan ja lauluistaan, hänen johtajuudestaan Apuyhdistyksessä, roolistaan ​​merkittävissä palautuksen vaiheissa ja uraauurtavissa tapahtumissa, sekä hänen myötävaikutuksestaan mormoninaisten asemaan tuolloin ja nykyisin. Hänen kertomuksensa inhimillistää ja naisellistaa tapahtuman, josta aina on kerrottu miesten sotana, miesten vankeutena ja miesten uhrina. Hän antaa äänen vaiennetuille. Ja vielä, hänen uhrina olemisensa ei määrittele häntä eikä tule sitä tekemään, vaan tämä uusi tieto tekee mahdolliseksi tuoda toivoa ja toipumista muille seksuaalisen väkivallan uhreille kirkkomme jäsenten ja muiden keskuudessa, Elizan tarjotessa heille samaistumisen kohteen vahvuudessa, toivossa, uskossa ja sinnikkyydessä. Sekä historioitsijana että mormoninaisena, tämä on minun päätarkoitukseni kertoessani Elizan tarinan."

Andrea Radke-Moss

jatkuu ...

Suom. huom.: Kuvat ovat vain somisteita. Ne eivät liity tekstiin.

Artikkelilainauksen (Hartley) sisältämät viitteet (numerointi alkuperäisen artikkelin mukainen):
(45)The Mosiah Hancock Journal. Salt Lake City: uusintapainos Pioneer Press, 11.
(46)The Mosiah Hancock Journal, 12.
(62) Eliza Roxcy (Snow) Smith 1884: Biography and Family Record of Lorenzo Snow. Salt Lake City: Deseret News, 45.
(63) Snow, Eliza R. 1957: Eliza R. Snow, an Immortal: Selected Works by Eliza R. Snow. Salt Lake City: Nicholas G. Morgan Sr., 10–11.


Lähteet:

Hartley, William G. 2010: The Saints’ Forced Exodus from Missouri. Teoksessa Holzapfel, Richard Neitzel ja Jackson Kent P. toim.: Joseph Smith, the Prophet and Seer. Provo, UT: Religious Studies Center, Brigham Young University; Salt Lake City: Deseret Book, 347–90.
https://rsc.byu.edu/archived/joseph-smith-prophet-and-seer/saints-forced-exodus-missouri-1839

Radke-Moss, Andrea 2016: Eliza R. Snow as a Victim of Sexual Violence in the 1838 Missouri War– the Author’s Reflections on a Source. Juvenile Instructor (7.3.2016). Sivun osoite:
http://juvenileinstructor.org/eliza-r-snow-as-a-victim-of-sexual-violence-in-the-1838-missouri-war-the-authors-reflections-on-a-source/


William G. Hartley oli tätä julkaistaessa historian emeritusprofessori Brigham Youngin yliopistossa.
Lähde: artikkelin verkko-osoite.


Andrea Radke-Moss on historian professori Brigham Youngin Yliopiston Idahon yksikössä. Opetusalueet: Amerikan Länsi, naiset Yhdysvalloissa, teollistumisen ja edistyksen aikakaudet, vuoden 1945 jälkeinen ulkopolitiikka ja sosiaaliset liikkeet, kulttuurihistoria. 
Lähde: http://www.byui.edu/x97395.xml

Käännökset: Markku Lorentz.