Lue tämän palstan lähtökohdista:

ajatuksista

099 - Omalaatuisesta erilaistumisen kaudesta - osa 9/11


Kuva: Vesistövaellus Suomessa. 1930-luku.*
"Moniavioisuus"
Valerie Hudson Cassler



Mitä tuo oinas tulee olemaan? Tässä kohdin me väistämättä joudumme sen ulkopuolelle, mitä pyhät kirjoitukset ja ja nykyajan ilmoitus ovat meille kertoneet. Vaikka voimme olla kohtalaisen varmoja, että kuvauksemme kuolevaisuuden tilanteesta on tarkka, me emme tiedä tarpeeksi voidaksemme olla yhtä varmoja ajatuksistamme tuonpuoleisesta. Siitä huolimatta me uskaltaudumme tuolle alueelle hyvästä syystä: yksikään nainen, joka koskaan on tuntenut tuskaa moniavioisuudesta, ei ole tyytyväinen ennen kuin hänen huoliaan tuonpuoleisesta on käsitelty. Yksikään nainen, joka on kokenut tuskaa moniavioisuuden vuoksi ei voi rehellisesti tavoitella paikkaa selestisessä valtakunnassa, ellei hän hän tunne, että tuo valtakunta on paikka, jossa hän oikeasti haluaa elää. Kuolevaisuuden ajan naisiiin vaikuttavat suuresti heidän näkemyksensä ikuisuuden mysteereistä. Ja niinpä, tunnustaessamme että ajatuksemme tuonpuoleisesta ovat ainoastaan omiamme, kuitenkin pohdittuamme pitkään ja ankarasti sitä minkä tosiaan tiedämme, aiomme nyt esittää ajatuksia, joita meillä on niiden naisten vuoksi, joiden tiedämme kokevan suurta tuskaa moniavioisuuden olemassaolon kysymyksestä tuonpuoleisessa.

Mitä tuo oinas tulee olemaan? Ehkäpä niillä, jotka ovat kunniallisesti solmineet avioliiton ja pitäneet kunniassa sen liitot Jumalan määräämän moniavioisuuden aikana, tulee olemaan mahdollisuus "päästä" tuosta poikkeuksellisesta käskystä poiketa laista tämän jäkeisessä elämässä, jos he niin haluavat. Sillä se, että Jumala ei sallisi tuota poispääsyä, olisi sama kuin tuomitsisi määrätyt henkilöt sen ajanjakson vuoksi, jona he astuivat kuolevaisuuteen, koskaan pääsemättä osalliseksi Jumalan säätämän avioliiton lain tuomasta luonnollisesta ilosta. On muistettava, että oli yksilön suhtautuminen moniavioisuuteen tässä elämässä mikä tahansa - iloa, surua tai niiden kahden sekoitusta - kypsin ja ymmärtävin näkökulma täytyy olla Herralla itsellään, joka ilmeisestikin näkee moniavioisuuden Abrahamin uhrina. Jos poispääsyä ei sallittaisi jonakin tulevana ajankohtana, tämä uhraus ja siihen sisältyvä kärsimys olisivat silloin iankaikkinen tuomio henkilöille, jotka syntyivät ajanjaksoina, jolloin Jumala antoi käskyn poiketa laista. Taivas tulisi silloin olemaan tavallaan ikuisen uhraamisen ja ikuisen kärsimyksen paikka näille henkilöille. Tunnemme vahvasti, että Jumala ei voisi pyytää tätä keneltäkään ihmiseltä, varsinkin kun otetaan huomioon Jumalan näkemys, että moniavioisuus on Abrahamin uhri, jonka suhteen hän ei ole välinpitämätön. Jopa Kristuksen uhri ja siinä hänen kokemansa kärsimys saavuttivat päätepisteensä. Ei, Jumalan on loppumattomassa armossaan valmistettava pääsy kaikista Abrahamin uhreista, jotka hän on käskenyt lastensa suorittaa muille niistä koituvan suuremman hyvän vuoksi. Iankaikkisissa maailmoissa ne, jotka uhrasivat ja kärsivät Abrahamin lailla, tulevat saamaan mahdollisuuden elää lain mukaan, ei laista poikkeamisen mukaan, ilman että tämä vaikuttaisi heidän korotukseensa. (24). Me emme sano, että kukaan ei tule elämään moniavioisuudessa taivaassa. Edellyttäen edellä käsittelemämme rinnakkaisuuden olemassaolon, me kuitenkin väitämme olevan selvää, että ketään ei voida määrätä tekemään niin, ja että valinta vetäytyä moniavioisuudesta ei voi vaikuttaa yksilön korotukseen eikä tule niin tekemään.

Millaisen poispääsyn Herra onkin valmistanut näille uskollisille sieluille, se tulee olemaan yhtäpitävä sinetöinnin lain ja sinetöinnin siirron mahdollisuuden kanssa. Tietona niille, joille sinetöinnin siirron oppi ei ole tuttu, tämä on keino, jolla Jumalan ikuinen perhe tullaan järjestämään sen jälkeen kun kaikki kelvottomat "lenkit" on poistettu suuresta perheketjusta. Kun ketjun lenkki näin putoaa pois, ei ainoastaan "lapsi" putoa pois, vaan aviomies tai vaimo putoaa myös pois. Tällainen tilanne ei jätä kelvollista puolisoa irtonaisena roikkumaan - se vain jättää paikan avoimeksi toisen, kelvollisemman henkilön täytettäväksi. Me voimme nähdä tämän siirtomahdollisuusen toimvan kaikkien sinetöintien yhteydessä, ei ainoastaan avioliiton sinetöinnin yhteydessä. Esimerkiksi, jos lapset syntyvät liitossa vanhemmille, jotka päätyvät kelvottomiksi olemaan heidän vanhempinaan, lapsille ei tulla tekemään uutta sinetöintitoimistusta tämän elämän jälkeen. Tosiasia, että he ovat tehneet liiton ja pysyneet kelvollisina olemaan liitossa syntyneitä, näyttää riittävän: heidän sinetöintinsä yksinkertaisesti tullaan "siirtämään" kelvollisille vanhemmille tämän elämän jälkeen. Kirkon ohjekäsikirjat opettavat meille:

"Kun mies ja nainen vihitään temppelissä ajaksi ja iankaikkisuudeksi ja sen jälkeen eroavat, lapset kulkevat sen vanhemman mukana, joka on oikeutettu ja joka on pitänyt liittonsa. Jos kumpikaan heistä ei ole pitänyt liittojaan, lapset voidaan ottaa pois molemmilta heiltä ja antaa jollekulle toiselle ja tämä tapahtuu liitossa syntymisen nojalla. Lasta ei tule sinetöidä toista kertaa, kun hän on syntynyt liitossa, vaan hänet voidaan siirtää tuon syntymäoikeuden nojalla." (25)

Kuva: Vaellus Suomessa.*
Näin näyttää siltä, että päätös solmia sinetöinnin pyhiä liittoja ja pysyä kelvollisena noille liitoille on kaikki millä on väliä yksilön korotuksen kannalta Jumalan ikuisen perheen jäsenenä - tosiasialliset ihmiset, joihin henkilö on sinetöity saattavat muuttua tai olla muuttumatta kaikkien Jumalan lasten suuren perheyhteyden muokkauksen yhteydessä. Vaikka sinut on sinetöity kelvottomaan henkilöön, on kuin tuo henkilö olisi sijaisena sille henkilölle joka on kelvollinen - jota et ehkä edes tapaa tässä elämässä. Tämä selittää sen, miksi kirkko ei peruuta vaimon sinetöintiä avioeron yhteydessä, ellei toista avioliiton sinetöintiä tapahdu: koska merkitystä on vain sillä, että vaimo halusi tulla sinetöidyksi ja oletettavasti pysyy uskollisena tullakseen sinetöidyksi Melkisedekin pappeuden haltijaan - vaikkakin hän todennäköisesti päätyy siirrättämään tuon sinetöinnin johonkuhun toiseen. Hänen ensimmäinen aviomiehensä pysyy "sijaisena", kunnes siirto voi tapahtua. (26)

Tällaiset aviopuolison edustajat tai sijaiset avioliitossa olivat yleisiä kirkon varhaisvaiheessa, koska palautetun kirkon useina ensimmäisinä vuosikymmeninä henkilöä ei voitu sinetöidä niihin läheisiin, joita ei oltu kastettu kirkkoon ennen kuolemaansa. Elossa olevat perheenjäsenet sinetöitiin yleisauktoriteetteihin, jotta heidän korotuksensa varmistattaisiin. Lesket, joiden aviomiehet olivat kuolleet ennen kuin saattoivat kuulla evankeliumista, sinetöitiin johonkuhun yleisauktoriteettiin auktoriteetin vaimoiksi varmistamaan leskien korotus ja sitten heidän aviomiehensä sinetöitiin samaan yleisauktoriteettiin lapseksi, jotta hänetkin "pidettäisiin perheen sisällä"! (27) Tämä seurauksena monista naisista tuli moniavioisen perheen vaimoja väärinymmärryksen vuoksi, jonka mukaan heitä ei voitu sinetöidä kuolleeseen aviomieheensä eikä heillä ollut mahdollisuutta saavuttaa korotusta ellei heitä oltu sinetöity jonkun vaimoksi. Esimerkiksi, naisia, jotka eivät olleet edes tavanneet Joseph Smithiä hänen eläessään, sinetöitiin häneen hänen kuolemansa jälkeen. Samoin eräs nainen antoi sinetöidä iäkkään äitinsä aviomieheensä (tyttären puolisoon), juuri ennen äidin kuolemaa, jotta äiti voisi saada korotuksensa. Wilford Woodruffin 400 edesmennyttä naispuolista esivanhempaa sinetöitiin hänen vaimoikseen. Nämä käytännöt näyttävät osoittavan, että osallisena olevat tahot ymmärsivät kyseessä olevan miehen olevan enemmänkin sijainen tai edustaja, jotta nainen voisi saada avioliittotoimituksen ja siten korotuksensa, pikemminkuin kuin olisivat ymmärtäneet, että nämä naiset olisivat solmineet avioliiton jollakin merkityksellisellä tavalla juuri näiden miesten kanssa koko iankaikkisuudeksi. Esimerkiksi: mitä merkitystä voisi olla sillä, että kuollut nainen, jota et koskaan ole tässä elämässä tavannut, jonka tahtoa asiassa et mitenkään voi tietää, ja joka tosiassa on joku iso-isoäideistäsi, sinetöidään sinuun? Tai sillä, että oma anoppisi sinetöidään sinuun vaimoksi? Tai, naisen kyseessä ollen, sillä että sinut sinetöidään kuolleeseen mieheen, jota et koskaan ole tavannut ja jonka tahtoa asiassa et mitenkään voi tietää? Tällaisissa avioliitoissa on parhaiten järkeä sijaisavioliittoina. Todellakin, kun presidentti Wilford Woodruff ilmoitti vuonna 1894, että nainen voitiin sinetöidä kuolleeseen mieheensä (ja lapset kuolleisiin vanhempiinsa) vaikka edesmenneitä ei oltu kastettu ennen kuolemaansa, monia tuhansia sinetöinnin siirtoja tapahtui perhelinjojen uudelleenjärjestämiseksi. (28)

Tämä ymmärrys sinetöinnin siirron mahdollisuudesta lopullisessa kaikkien niiden yhteen sitomisessa, jotka ovat kelvollisia tulemaan Jumalan ikuisen perheen jäseniksi, saatta auttaa meitä näkemään kunniallisen "poispääsyn" niille uskollisille miehille ja naisille, joille annettiin käsky poiketa avioliiton laista ja luonnollisesta ilosta, joka syntyy tuon lain mukaan elämisestä. Jos Jumala todellakaan "ei katso henkilöön", silloin ajanjakson, jona henkilö astui kuolevaisuuteen, ei pitäisi määrittää hänen mahdollisuuttaan lopettaa Abrahamin uhri.

Kuva: Vaellus Suomessa.*
Viitteet:
(24) Emme myöskään usko että henkilön päätös käyttää oikeuttaan välttää poikkeuksellista moniavioisuuden harjoittamisen käskyä voisi vaikuttaa läheisten kykyyn nauttia toistensa läsnäolosta. Jos kaikki selestisen valtakunnan rajojen sisällä ovat oikeutettuja asumaan Isämme edessä (OL 76: 62, 94), varmastikin he kaikki ovat oikeutettuja asumaan myös toinen toistensa edessä. Moniavioisuutta kunniakkaasti harjoittaneiden jälkeläisten ei näin ollen tarvitse pelätä, että jotkut erityiset esivanhemmat "olisivat menetettyjä" jos nämä esivanhemmat päätyvät käyttämään poispääsyä. Ketään ei ole menetetty eikä ketään ole irroitettu lopullisesta ihmiskuntaperheen yhteen liittävästä ketjusta.
(25) Questions Frequently Asked About the Temple and the Endowment. Salt Lake City: The Church of Jesus Christ of Latter-day Saints, 1981, 10.
(26) Paljon tarpeetonta sydänsurua voidaan ehkäistä, jos tämä ymmärretään. Jos hänen aviomiehensä avioituu uudelleen temppelissä erottuaan hänestä, nainen jonka sinetöinti on edelleen voimassa, saattaa tuntea, että hänet ollaan pakottamassa ikuiseen moniavioisuuteen vastentahtoisesti. Näin ei ole asianlaita. Kuten olemme todenneet, hänen ex-miehensä on "sijainen" sille, joka tulee olemaan hänen sinetöity kumppaninsa, jos hän pysyy kelvollisena tälle siunaukselle. Niin myös uudelleen avioituneen naisen lasten asema, jotka automaattisesti on sinetöity hänen edelliseen puolisoonsa (mikäli sinetöinnin peruutusta ei tapahdu) on ymmärrettävä samalla tavoin. Lapset ovat kelvollisia syntymään liitossa ja tulevat myös siinä asemassa olemaan. Kun huomioidaan sinetöinnin siirron mahdollisuus, se kehen heidät on sinetöity, ei ole olennaista heidän korotukselleen, lasten ollessa joka tapauksessa osallisia sinetöinnistä. Sinetöinnin siirron mahdollisuus luo oikeutta ja kohtuutta tilanteisiin, joita ei voida millään muulla tavoin nähdä oikeudenmukaisiksi. Kuitenkin, kuten Eugene England on todennut, tämä näkemys ei edelleenkään kykene selittämään, miksi nainen, joka on kuollut, voidaan sinetöidä useampaan kuin yhteen mieheen, mutta elävää naista ei voida. Meillä on kuitenkin hyvä syy uskoa, että tämä rajoitus tullaan tulevaisuudessa poistamaan Herran toimesta. (Erinomainen lisälähde tähän MAP-moniavioisuuden asiaan on Englandin klassinen essee: On Fidelity, Polygamy, and Celestial Marriage, [Uskollisuudesta, moniavioisuudesta ja selestisestä avioliitosta], joka alunperin on julkaistu Dialoque-aikakauslehdessä vuonna 1987, ja on nyt saatavissa verkossa Eugene England - säätiön sivustolla osoitteessa: http://eugeneengland.org/wp-content/uploads/sbi/articles/1987_e_001.pdf.
(27) Irving, Gordon 1974: The Law of Adoption: One Phase of the Development of the Mormon Concept of Salvation, 1830-1900. BYU Studies 14, nro. 3 (1974): 306.
(28) Yli 13000 tällaista sinetöinnin siirtoa tapahtui. Ks. Irving, Gordon 1974: The Law of Adoption: One Phase of the Development of the Mormon Concept of Salvation, 1830-1900. BYU Studies 14, nro. 3 (1974): 308-312.


Alkuperäinen artikkeli: Cassler, V. H. 2010: "Polygamy". SquareTwo, vol. 3 nro. 1 (kevät); saatavissa osoitteessa: http://squaretwo.org/Sq2ArticleCasslerPolygamy.html
Huom.: Sivujen maisemakuvat ovat somisteita, ne eivät liity tekstiin.


Valerie M. Hudson on professori ja George H. W. Bush -oppituolin haltija Texasin A&M yliopiston Governement and Public service [valtiotieteellisessä] tiedekunnassa. Hänen opetustyönsä liittyy kansainvälisten suhteiden tutkinto-ohjelmaan. Hänen tutkimuskohteisiinsa sisältyvät ulkopolitiikka, kansallinen turvallisuus, sukupuoli ja turvallisuus, metodologia, sekä kystinen fibroosi.
Lähde: http://vmrhudson.org/

Hudson on naimisissa taiteilija David Casslerin kanssa, taidemaalarin jolla on BYU:n MFA-tutkinto. Heillä on kahdeksan lasta. David on myös maisema-arkkitehti.
Kolmella Casslerin lapsista on kystinen fibroosi. Hudson on julkaissut artikkelin, jossa hän esittää, että glutationin puutos, mikä liittyv kystiseen fibroosiin, voi olla syynä moniin sen kroonisiin ongelmiin.
Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Valerie_M._Hudson

Hän toimii SquareTwo-foorumin toimitusneuvoston puheenjohtajana.
Lähde: http://squaretwo.org/index.html

* * *
*Sivun maisemakuvitus on H.H.H. Lorentzin kuva-arkistosta. H. Hoffmann 1930-luku: Vesistövaellus kangaskanootilla Suomessa.

Käännös: Markku Lorentz