 |
| Kuva: Eeva Kennedy. 2012. |
"... Suurin ongelma
tietoisuuden materialististen versioiden ymmärtämisessä piilee
fenomenaalisen tietoisuuden - oletettavasti jokaisella henkilöllä olevan subjektiivisen kokemuksen - selittämisessä. Ei ole mitään syytä järkeillä, että tietoisuutta tarvittaisiin, jotta voitaisiin tehdä niitä asioita, joita biologisten organismien on tehtävä. Suuri osa tietoisuutta käsittelevästä kirjallisuudesta esittää käytettäväksi
'zombit' sisältävää ajatuskoetta.(31)
Zombi on teoreettinen rakennelma, joka on toiminnassaan ja teoissaan täsmälleen samanlainen kuin ihminen, mutta täysin ilman tietoisuutta. Esimerkiksi minun zombini olisi kaksoisolento, joka on rakennettu kahdentamalla minun kehoni ja aivoni, mutta sillä ei olisi minkäänlaista tietoisuutta. Se toimisi kuten minä ja sanoisi asioita samalla tavoin kuin minä sanoisin samassa tilanteessa. Jopa vaimoni ja lapseni eivät pystyisi erottamaan meitä toisistamme. Kuitenkin välillämme on suuri ero. Hänellä (sillä?) ei ole tietoista kokemusta. Valot ovat päällä, mutta kukaan ei ole kotona. Ei ole tiedossa mitään biologista syytä, miksi tällainen zombi ei voisi olla olemassa, joten miksi joku (aivan ilmeisesti) katselee ulos ikkunasta? Miksi paikalla on (ilmeisesti?)
kartesiolaisen teatterin havainnoija?
Tietoisuuden fenomenaalinen luonne on niin hämmentävä, että jotkut kovan linjan
materialistit ovat päättäneet kieltää tietoisuuden olemassaolon ja olettaa, että se on harhakuva - vaikkakin siinä tapauksessa minun täytyy ihmetellä, kenen harhakuva se on.(32)"
...
 |
| Kuva: Eeva Kennedy. 2012. |
"MAP-opetukset ovat ainutlaatuisia nykyisten
tietoisuutta koskevien näkemysten joukossa. On selvää, että meillä on kaksijakoinen olemus: keho ja henki. Kuitenkaan tietoisuuden olemuksen suhteesta henkiaineeseen ei ole ymmärrystä eikä siitä ole ilmoitusta. Kaksijakoisen olemuksemme vuoksi saattaisi olla houkuttelevaa kutsua meitä
substanssidualisteiksi. Kuitenkin edellä käsiteltyjen tekstien perusteella on selvää, että meitä voitaisiin pitää
ominaisuusdualisteina, kun otetaan huomioon laajempi näkemys maailmankaikkeuden henkiaineen sisältävästä olemuksesta. Siksi yleinen erottelu ominaisuus- tai subtanssidualismiin ei ole mielekästä MAP-teologian näkökulmasta ja ehkä sitä tulisi välttää. On kuitenkin selvää, että me omaksumme jonkinlaisen
dualismin. Tietoisuutemme käsittää jotakin enemmän kuin vain fyysiset aivomme. Tietoisuus oli olemassa ennen aivoja ja pystyy olemaan olemassa jonkin aikaa ilman niitä - esimerkiksi ennen ylösnousemusta. On tärkeää pitää mielessä, että MAP-näkemys tietoisuudesta ja materialistiset olettamukset aivojen kehittymisestä evoluution kautta eivät ole yhteensovittamattomia. (77) Pikemminkin MAP-näkemykset eroavat olettamuksissa mielen olemuksesta."
 |
| Kuva: Eeva Kennedy. 2012. |
"
Dualismi on jäänyt epäsuosioon
mielenfilosofien keskuudessa, ei siksi, että dualismi olisi heikommalla filosofisella perustalla, vaan pikemminkin siksi, että olemassa olevaksi väitettyä dualismin olemusta ei voida havainnoida, ja sen vuoksi se ei taivu tieteelliselle tutkimukselle - kanta, joka on kestämätön nykyisten filosofisten
paradigmojen vallitessa. Esimerkiksi Daniel Dennett toteaa: 'Tämä pohjimmiltaan tieteenvastainen dualismin kanta on mielestäni sen eniten hylkäämiseen johtava ominaisuus, ja se on syy, miksi tässä kirjassa omaksun ilmeisen
dogmaattisen säännön, jonka mukaan dualismia on vältettävä kaikin keinoin. Tämä ei tarkoita, että uskoisin voivani antaa murskaavaa todistetta siitä, että dualismi kaikissa muodoissaan on väärää tai sekavaa, vaan että kun muistetaan, kuinka dualismi kieriskelee
arvoituksissa, dualismin hyväksyminen tarkoittaa periksi antamista.'(78) Dennett tunnustaa näin dualismin olevan johdonmukainen, pätevä tapa tarkastella maailmankaikkeutta. Hän kuitenkin hylkää sen '
dogmaattisesti', koska tiede ei pysty saamaan dualismia käsiinsä. Kuitenkaan muutoin kuin olettamuksen kautta ei ole sen enempää filosofista oikeutusta tämän kovan linjan materialistiselle kannalle, kuin MAP-teologiassa ilmaistulle kannalle, joka on saatu ilmoituksen kautta."
...
 |
| Kuva: eeva Kennedy. 2012. |
"Jotkut teologit ovat esittäneet väitteen, että dualismi on poistettava uskonnollista keskustelusta, jotta voisi yleensä olla mitään vuoropuhelua neurotieteen ja teologian välillä.(79) Tuo kanta näyttää kuitenkin olevan enemmän seurausta välttämättömistä materialistisista olettamuksista kuin mistään perusteluista, joiden mukaan havaitsematonta ainetta ei voi olla olemassa. Ironista kyllä, tiukka materialismi voi heikentää tieteen edistymistä ja jättää huomiotta tai sivuuttaa oikeampaa kuvaa maailmankaikkeuden kehityksestä. Esimerkiksi
säieteoria ennustaa jopa yksitoista ulottuvuutta, joista ainoastaan neljä kuuluu havaintomaailmaamme.(80) Olettamus, että maailmankaikkeus koostuu ainoastaan siitä, minkä voimme havaita, voi saattaa tiukat materialistit sivuuttamaan tärkeitä oivalluksia. Dualistinen kanta on edelleen puolustettavissa kun vahvistamme sitä uskolla, että Jumala voi kommunikoida ihmisten kanssa ja tekee niin. Ei ole mitään syytä
a priori olettaa, että vain se, minkä voimme fyysisesti havaita, on olemassa maailmankaikkeudessa. Tämä mahdollisuus vaikuttaa erityisen todennäköiseltä, kun otamme huomioon subjektiivisen tiedon totuuden lähteenä.(81) Toistaiseksi tiede, huolimatta sen tärkeydestä ja voimasta selittää fyysistä maailmaa, ei ole pystynyt antamaan kovin paljoa valaistusta tietoisuuden olemuksesta. Tietoisuus on kuitenkin hämmentävä maailmankaikkeuden piirre, joka kaipaa selitystä.(82) MAP-teologiaa kaunistaa edellä esitettyjen perustelujen lisäksi ajatus siitä, että Jumala on yhteydessä meihin, hänen lapsiinsa, ja on ilmoittanut, että fyysiseen maailmankaikkeuteen liittyy huomattavasti enemmän kuin mitä voimme havainnoida keksimillämme välineillä. Siten dualismi, vaikkakin filosofisesti pätevä kanta, täydentyy jatkuvalla ilmoituksella, tukien uskoa, että tietoisuus on yhdistelmä aivoja ja henkeä, sekä sijoittaen MAP-teologiset näkemykset sisäisesti johdonmukaiseksi filosofiseksi rakenteeksi, mitä tietoisuuteen tulee."
Steven L. Peck
 |
| Kuva: Eeva Kennedy. 2011. |
Artikkelilainauksiin sisältyvät viitteet (numerointi on alkuperäisen artikkelin mukainen):
(31) Cottrell, Allin 1999: Sniffing the Camembert: On the Conceivability of Zombies. Journal of Consciousness Studies 6/1 (1999), 4–12; sekä Flanagan, Owen ja Polger, Thomas 1995: Zombies and the Function of Consciousness. Journal of Consciousness Studies 2/4 (1995), 313–21.
(32) Blackmore, Susan 1999: The Meme Machine. Oxford: Oxford University Press, 225; sekä Dennett, Daniel C. 1991: Consciousness Explained. New York: Little Brown, 219–34.
(77) Stephens, Trent D. ja Meldrum, D. Jeffrey 2001: Evolution and Mormonism: A Quest for Understanding. Salt Lake City: Signature Books, xvii–xix.
(78) Dennett, Consciousness Explained, 37; korostus kuten alkuperäisessä tekstissä.
(79) Clayton, Philip 2000: Neuroscience, the Person and God: An Emergentist Account. Zygon 35/3 (syyskuu 2000), 613–52; sekä Howell, Nancy R. 1997: Ecofeminism: What One Needs to Know, Zygon 32/2 (kesäkuu 1997): 231–41.
(80) Green, Brian 1999: The Elegant Universe. New York: Norton.
(81) Peck, Steven L. 2003: Randomness, Contingency, and Faith: Is There a Science of Subjectivity?. Zygon: Journal of Religion and Science 38 (March 2003), 5–24.
(82) Ks. luku 10, My Madness, jossa kerron henkilökohtaisesta kokemuksesta, joka teki tietoisuudesta minulle vielä arvoituksellisemman.
Lähde:
Peck, Steven L. 2015: Evolving Faith: Wanderings of a Mormon Biologist (Kehittyvä usko: mormonibiologin vaelluksia). Provo, Utah: Brigham Young University, 86-87,100-101 (Kindle).
Teos on hankittavissa e-kirjana osoitteesta
Amazon.com.
Steven L. Peck
Biologian apulaisprofessori, Biotieteellinen tiedekunta, Brigham Youngin yliopisto.
Opetusaiheet:
Biologian historia ja filosofia (Bio 470).
Bioetiikka (Bio 370).
Simulointi ja ekologia (Bio 555).
Tutkimusaiheet:
Biomatematiikka, Simuloinnin mallinnus, Simuloinnin filosofia, Evoluutio ja filosofia, Evoluutio ja teologia, Bioetiikka.
Jäsenyydet:
Lähde:
Käännös: Markku Lorentz
