080 - Yksinoikeuden harhakuvasta ... ja pyhistä ihmisistä, joista et tiedä / osa 1

Kuva: Markku Lorentz. Ahvenanmaan saaristo.

"Monet Joseph Smithin ensimmäisen näyn kuvauksen lukijat kokevat kovin isolla kauhalla purevaksi nuhteeksi viittauksen kristillisiin uskontunnustuksiin 'iljettävinä' Jumalan silmissä. Vaikka onkin ankaraa puhetta nykyajan korville, Smithin kieli kuitenkin sopii mainiosti hänen aikansa kulttuuriympäristöön."
...
Uskontunnustusten 'iljettävyys', johon viitataan Smithin ensimmäisessä näyssä, oli noiden uskonsuuntien selvästi ilmaistu näkemys Jumalasta persoonattomana olentona, jolla ei ole muotoa, joka on saavuttamaton ja käsittämätön, välinpitämätön inhimillisestä kärsimyksestä. Edward Beecher, kongregationalistipappi, kirjoittikin omassa perustelussaan, vastustaen tuollaisen uskontunnustuksen käsitystä tunnetyhjästä Jumalasta: 'Jos Jumala tulee hallitsemaan tunteidensa voimalla, on niiden kieltäminen suuri, perinpohjainen, perustavanlaatuinen tapa tuhota Hänen voimansa hallita, ja asettaa Saatana hänen sijaansa. Eikä tässä kaikki. Tämä oppi ei ole vain Jumalan voiman keskeinen osa, vaan se on keskeistä hänen suuruudessaan ja kunniassaan.' (14) Smithin selonteon antaman tuomion värikäs kieli on osaltaan ollut synnyttämässä erityisen vahingollista myyttiä, jolla on ollut järkyttävä vaikutus mormoniajatteluun. Tämä myytti on ajatus siitä, että mormonismilla on yksinoikeus totuuteen, että muilla kirkoilla ja perinteillä ole mitään arvokasta annettavaa, ja että apostolien kuoleman ja vuoden 1820 tapahtumien väliset vuosisadat olivat täyttä rappiota ja kokonaan vailla totuutta.
...
Jos Joseph aluksi ajattelikin, että vain mormoneilla on pääsy totuuteen tai hyvyyteen, hänet käännettiin jyrkästi väärinkäsityksestään kirkon perustamista seuranneena vuonna. Eräässä vuoden 1831 ilmoituksessa Herra kertoi hänelle, että suurin osa maailmaa oli synnin vallassa, 'paitsi ne, jotka minä olen varannut itselleni, pyhät miehet, joista te ette tiedä.' (16) Sanat olivat koskettava osoitus siitä, että vaikka Joseph saattoi olla tosi profeetta, Herran opetuslapset eivät ole vain niitä, jotka löytävät tiensä palautettuun kirkkoon. Tosiasiassa Herra osoitti yhden ilmoituksen niille, jotka pelkäsivät palautuksen edustavan kaikkien jo maan päällä olevien kristillisyyden muotojen tuomitsemista. Uuden kirkon järjestys, hän sanoi, ei uhannut mitätöidä 'sitä, minkä he ovat saaneet'. Itse asiassa Hän julisti tunnustavansa monien jo kuuluvan Hänen kirkkoonsa vuonna 1829, jo ennen kuin palautettu evankeliumi sai nykyisen muotonsa Joseph Smithin ohjauksessa: 'Ja tämän vuoksi minä olen sanonut: Jos tämä sukupolvi ei paaduta sydäntään, minä perustan kirkkoni sen keskuuteen. Nyt minä en sano tätä hävittääkseni kirkkoni, vaan minä sanon tämän vahvistaakseni kirkkoani; sen tähden kenenkään, joka kuuluu minun kirkkooni, ei tarvitse pelätä, sillä sellaiset saavat periä taivaan valtakunnan.' (17)
...
Ilmestyskirjan kahdestoista luku, jonka Joseph ja useimmat protestantit lukivat vertauskuvallisena esityksenä luopumuksesta, toteaa painokkaasti, että pahan voimien painostamaa Herran seurakuntaa ei oteta pois maan päältä; hän vetäytyy 'autiomaahan', jonne 'Jumala on ... valmistanut hänelle turvapaikan'. Siellä, 'hänestä pidetään huolta', kuten Eliasta autiomaassa ja luolassa, ainaisesti uskollisen Jumalan toimesta. (19) Ilmeisesti tämän oivalluksen liikuttamana Joseph muotoili uudelleen Käskyjen kirjan 4. luvun kuvaamaan palautusta 'kirkkoni ... autiomaasta esiin tulemisen' vertauksella. (20)"

Terryl Givens ja Fiona Givens

jatkuu ...

Lainaukseen sisältyvät viitteet (numerointi on alkuperäisen artikkelin mukainen):
(14) Beecher, Edward 1860: Concord of Ages: or The Individual and Organic Harmony of God and Man. New York: Derby and Jackson, 92.

(16) OL 49:8; korostus lisätty. 

(17) OL 10:53–55
(19) Johanneksen ilmestys 12: 6,14; korostus lisätty.
(20) OL 5:14.

Lähde:
Givens, Terryl & Givens, Fiona 2014: Holy persons "Ye know not of". Teoksessaan Crucible of Doubt: Reflections on the Quest for Faith. SLC, UT: Deseret Book, 1623-1765 (Kindle)

Teos on hankittavissa englanninkielisenä kovakantisena, e-kirjana tai äänikirjana osoitteista
Deseret Book ja Amazon.

Kuva: BYU Theatre and Media Arts: T&F Givens.

Terryl Givens on kirjallisuuden ja uskontotieteen professori Richmondin (Virginia) yliopistossa. Hän opettaa kursseja 1800-luvun kirjallisuuden teoriasta. Hän on tunnettu mormonismin historiaa, kulttuuria ja teologiaa käsittelevistä kirjoistaan.
Fiona Givens sai perheessään katolisen kasvatuksen Nairobissa, Keniassa ja liittyi MAP-kirkkoon Saksassa opiskellessaan, opiskelijaystävänsä tukemana. Hän on eläkkeellä oleva kielten opettaja, jolla on tutkintoja ranskan ja saksan kielestä sekä Euroopan historiasta. Yllä lainatun kirjan lisäksi hän on miehensä kanssa yhdessä julkaissut teoksen "The God Who Weeps: How Mormonism Makes Sense of Life".
Lähteet:
Deseret News
BYU

Käännökset: Markku Lorentz