030 - Kyynelistä ja rukouksesta

Kuva: M.Lorentz. Govdajohka. 1995.

"Mekin saatamme päättää, että viattoman kärsimyksen hinta on liian korkea. Voimattomuus toisen tuskan äärellä on suurin kaikista kärsimyksistä, kuten jokainen, joka tuntee rakkautta toista kohtaan tietää - masentunutta tytärtä kohtaan, kouluammuskelun kohteena olleita viattomia lapsia kohtaan, joista on lukenut. Se pakottaa sydämiä särkymään ja raivoamaan maailmankaikkeudelle. Mutta ehkä raivo maailmankaikkeutta kohtaan, jopa Jumalaa kohtaan, ei olekaan sellainen synti, jonka jotkut ihmiset ajattelevat sen olevan.

'Eräs mies, joka kärsi uskon kriisistä, etsi Jerusalemissa käsiinsä reb Dovid Dinin . . . . Hän kuunteli ja kuunteli miestä, joka paasasi ja raivosi tuntikausia. Viimein hän sanoi miehelle: "Miksi olet niin vihoissasi Jumalalle?"... Sitten reb Dovid nousi ylös ja kehotti miestä seuraamaan häntä. Hän johdatti hänet Itkumuurille, syrjään paikasta, missä ihmiset rukoilevat, temppelin raunioiden luo. Kun he pääsivät tuolle paikalle, reb Dovid kertoi miehelle, että nyt oli aika ilmaista kaikki viha, minkä hän tunsi Jumalaa kohtaan. Sitten, yli tunnin ajan, mies hakkasi käsillään Kotel-muuria ja huusi sydämensä pohjasta. Sitten hän alkoi itkeä eikä kyennyt lopettamaan itkuaan. Vähitellen hänen itkuistaan tuli nyyhkytyksiä, jotka muuttuivat rukouksiksi. Ja näin reb Dovid Din opetti hänet rukoilemaan.' (10)

Varmastikaan Jumala ei ole niin hauras, niin eläytymiskyvytön, että Hän loukkaantuisi meidän epäuskostamme ja vihastamme maailman haavojen äärellä. Meidän tuskamme on jo Hänen. Poikansa menettänyt teologi kirjoittikin: 'Kyyneltemme kautta me näemme Jumalan kyyneleet'. Ja uskoen, kuten mormonit uskovat, että Jumala on äärettömästi kärsivä Henokin Jumala [ks. ajatus 004], ei 'klassisten teologien kuvaama tunteeton ja penseä' Jumala, tämä kirjoittaja lisäsi kirvelevän mahdollisuuden: 'Jumalasta sanotaan, että kukaan ei voi katsella Hänen kasvojaan ja elää. Olen aina ajatellut tämän tarkoittavan, että kukaan ei saattanut katsella Hänen kirkkauttaan ja elää. ... Ehkäpä se tarkoittikin, että kukaan ei voinut katsoa Hänen suruaan ja elää." (11)

Ne, jotka tekevät kasteen liiton, eivät ainoastaan lupaa lohduttaa masennettuja, vaan myös jakaa heidän kärsimyksensä - 'surra surevien kanssa'. (12) Meidät on kutsuttu, toisin sanoen, 'olemaan avoimia maailman haavoille, tuntemaan tuskaa ihmiskunnan tuskasta'. (13) Filosofi Nicholas Wolterstorff onkin kirjoittanut: 'Me kaikki kärsimme, sillä me kaikki arvostamme ja rakastamme. Ja nykyisessä olemassaolossamme arvostaminen ja rakastaminen tuottavat kärsimystä. Rakastaminen tässä maailmassamme on kärsivää rakkautta. Jotkut eivät kuitenkaan kärsi paljon, sillä he eivät rakasta paljon. Kärsimys kuuluu rakastaville'." (14)

Terryl ja Fiona Givens

Lainaukseen sisältyvät viitteet (numerointi on alkuperäisen tekstin mukainen):
(10) Schwartz, Howard toim. 1994: Gabliel's Palace: Jewish Mystical Tales. New York: Oxford University Press, 267.
(11) Wolterstorff, Nicholas 1987: Lament for a Son. Grand Rapids, Michigan: Eerdmans, Wolterstorff lukee oivalluksen nimeltä mainitsemattoman ystävän ansioksi.
(12)) Moosian kirja 18:9.
(13) Wolterstorff: Lament, 86.
(14) Wolterstorff: Lament, 89.

Lähde:
Givens, Terryl & Givens, Fiona 2014: Rethinking Being "Overcome with Evil". Teoksessaan Crucible of Doubt: Reflections on the Quest for Faith. SLC, UT: Deseret Book.

Teos on hankittavissa englanninkielisenä kovakantisena, e-kirjana tai äänikirjana osoitteista
Deseret Book ja Amazon.

Kuva: BYU Theatre and Media Arts: T&F Givens. 2015.

Terryl Givens on kirjallisuuden ja uskontotieteen professori Richmondin (Virginia) yliopistossa. Hän opettaa kursseja 1800-luvun kirjallisuuden teoriasta. Hän on tunnettu mormonismin historiaa, kulttuuria ja teologiaa käsittelevistä kirjoistaan.
Fiona Givens sai perheessään katolisen kasvatuksen Nairobissa, Keniassa ja liittyi MAP-kirkkoon Saksassa opiskellessaan, opiskelijaystävänsä tukemana. Hän on eläkkeellä oleva kielten opettaja, jolla on tutkintoja ranskan ja saksan kielestä sekä Euroopan historiasta. Yllä lainatun kirjan lisäksi hän on miehensä kanssa yhdessä julkaissut teoksen "The God Who Weeps: How Mormonism Makes Sense of Life".
Lähteet:
Deseret News
BYU

Käännökset: Markku Lorentz