 |
| Kuva: Markku Lorentz. Lenkillä, joulukuu 2016. |
"Connecticutin osavaltiossa Jane Manning liittyi uskoon ja johti perhekunnan vapaita mustia lähes tuhannen mailin [n. 1600 km] matkan Nauvoohon [vuonna 1843], voidakseen liittyä pyhien pääjoukkoon. Kun Joseph Smith toivotti heidät tervetulleiksi ja näki heidän jalkansa olevan verillä matkan jälkeen, hän ilmaisi hämmästyksensä: 'Eikö tämä ole uskoa?', hän huudahti katsoessaan repaleista joukkoa. (51) Joseph ja hänen vaimonsa Emma muodostivat niin vahvan siteen Janeen, että he tarjoutuivat sinetöimään hänet adoptoiduksi tyttärekseen. Vaikka Jane aluksi kieltäytyi, hän ei koskaan unohtanut lupausta. Luottohenkilöt, kuten työtoverit Orson Hyde ja Zebedee Coltrin, toivat ilmi pelkojaan - oliko Joseph unohtanut Missourin opetukset? (52) Hyde varoitti Josephia, että mustia puolustavat rotukäytännöt saattaisivat johtaa valkoisen rodun taantumiseen. Joseph vastasi pilkallisesti: 'Washingtonissa orjat [ovat] hienostuneempia kuin presidentit'. Järkyttyneenä Josephin asennoitumisesta, Hyde korosti mitä mustille suotuisa politiikka merkitsisi: 'He nousevat minun yläpuolelleni'. Joseph oli samaa mieltä, mutta epäilemättä Hyden tyrmistykseksi ilmaisi myötätuntoa ylöspäin pyrkiviä mustia pikemmin kuin ylemmyyydentuntoisia valkoisia kohtaan: 'Jos minä. . . yrittäisin sortaa sinua, etkö olisikin närkästynyt ja yrittäisit nousta minun yläpuolelleni?' (53)"
 |
| Kuva: Markku Lorentz. Lenkillä, jolukuu 2016. |
"Katkerana Missourin joukkoväkivallasta, Joseph ei sietänyt lainkaan miehiä, jotka yrittivät harjoittaa omankädenoikeutta Nauvoon mustaa väestöä kohtaan. Josephin ja Hyrumin salamurhaa [27.6.1844] edeltävinä viikkoina erästä vapaata mustaa, nimeltään Chism, syytettiin noin 1500 dollarin varastamisesta. 'Laista piittaamattomat rosvot, teeskennellen lainmukaista menettelyä' sieppasivat hänet ja 'toimittivat kiireellä jonkin matkan päähän metsään, jossa hänet sidottiin, riisuttiin ja pieksettiin mitä epäinhimillisimmin'. Yksi näistä hyökkääjistä pidätettiin, 'mutta todisteiden puutteessa .. hänet määrättiin maksamaan vain viiden dollarin sakko ja oikeudenkäyntikulut.' Raivoissaan Joseph 'totesi, että hän uskoi sen olevan salajuoni ... vangin suojaamiseksi aiheellisesti ansaitsemaltaan tuomiolta'. 'Lynkkauslaki', Joseph julisti, 'ei kertakaikkiaan käy Nauvoossa'. Ei ollut sattumaa, apostoli John Taylor kirjoitti pääkirjoituksessaan, että päällekarkaaja 'huuteli Missourista'. (54) Viikkoa myöhemmin Taylor ylisti pyhien halukkuutta 'asettua puolustamaan sorrettua, edusti tämä mitä maata tai kansaa, väriä tai ilmanalaa tahansa ... oli hän sitten intiaani, neekeri tai kuka tahansa muu ihminen'. (55) Joseph veti rajan mustien ja valkoisten seka-avioliittojen kohdalle (56), mutta hän piti lujasti kiinni sitoumuksestaan suojella Nauvoon mustien asukkaiden oikeuksia - vaikka heitä oli vain kaksikymmentä. (57) Rodulliset suhteet olivat aina olleet taka-alalla mormoniyhteisössä; jopa Joseph Smith oli taipuvainen ottamaan etäisyyttä tuon ajan orjuuden vapautusliikkeen äärimmäisiin muotoihin. Kuitenkin hänen sitoutuneisuutensa normaaliin yhteisöön kuulumiseen ilman rodullisia esteitä piti kurissa kovan linjan edustajien, Orson Hyden ja Zebedee Coltrinin, vaikutusvallan. Josephin tahdon ja persoonallisuuden voima pakotti heidät pysymään aisoissa, huolimatta heidän tuntemastaan vastenmielisyydestä."
Russel W. Stevenson
 |
| Kuva: Markku Lorentz. Lenkillä, jolukuu 2016. |
Näppäämällä luettelossa "LUE LISÄÄ" pääset tekstisivuille
Lainauksen sisältämät viitteet (numerointi on alkuperäisen tekstin mukainen):
(51) Manning James, Jane 1893:
Autobiography, 1893, transcribed by Elizabeth Roundy, 17, LDS Church History Library.
(52) Myöhemmin elämässään Zebedee Coltrin muisteli, vastustaen Joseph Smithin ohjetta suorittaa rituaaliset pesut ja voitelu Elijah Ablesille, että hän suostui vain koska hän sai "profeetalta käskyn tehdä niin", sanoen itselleen, että hän "ei koskaan enää voitelisi toista henkilöä jolla on neekeriverta itsessään". Coltrinin sanoja lainattu teoksessa Nuttall, John:
Diary, 31. toukokuuta 1879. Konekirjoitusteksti, Perry Special Collections.
(53) Hedges, Smith, and Anderson , Journals 2, December 1841–April 1843, January 2, 1843, 212.
(54)
Robbery and Lynching. Nauvoo Neighbor, 1, nro. 4 (3. huhtikuuta 1844): 2.
(55)
Conference minutes.Times and Seasons 5, nro. 13 (15. heinäkuuta 1844): 1.
(56) Faulring, Scott H. toim.:
An American Prophet’s Record: The Diaries and Journals of Joseph Smith. (8. helmikuuta 1844), 445.
(57) Bringhurst, Newell G.:
Saints, Slaves, and Blacks: The Changing Place of Blacks within Mormonism, 222.
Lähde:
Stevenson, Russell W. 2014:
For the Cause of Righteousness: A Global History of Blacks and Mormonism, 1830-2013; Part 1: The History. Draper, UT: Greg Kofford Books, 465-482.
Saatavissa kovakantisena
Deseret Book ja e-kirjana
amazon.com
Russel Stevenson on suorittanut historiatutkinnon Brigham Youngin yliopistossa ja kirjoittanut teoksen
Black Mormon: The Story of Elijah Ables (Musta mormoni: Elijah Ablesin tarina). Hän on kirjoittanut useita artikkeleita myöhempien aikojen pyhien ja Amerikan historiasta. Hän on perehtynyt hmongin ja igbon kieliin, Stevenson tutkii ihmiskaupan verkostoja ja MAP-kirkon nousua Afrikassa. Hän asuu tällä hetkellä East Lansingissa, Michiganissa, ollen jatko-opiskelijana Michiganin osavaltion yliopiston historiaosastolla, pääaiheena Afrikka, maantieteellisenä alueena Nigeria ja Ghana.
Lähteet:
Deseret Book ja
Michigan State University
Käännös: Markku Lorentz.
