Lue tämän palstan lähtökohdista:

ajatuksista

145 - Rukouspiiristä - osa 13/13

Kuva: Melchior. 2016.
Poimintoja artikkelista
Varhaiskristillinen rukouspiiri
Hugh W. Nibley


Vanha kristillinen rukouspiiri ei tavoittele, kuten itämaiset tekevät, koko maailmankaikkeuden sulkemista piiriinsä ja kaiken tiedon kokoamista yhteen, vaan siinä on kyse ainoastaan arasta koputuksesta oveen, toivomuksena päästä osalliseksi siihen, mitä todellisessa maailmassa tapahtuu. Herra Capra jättää selvityksessään kokonaan huomiotta Lähi-idän ja vanhan Euroopan kaavat ja mallit, vaikka ne ovat aivan yhtä rikkaita ja nerokkaita sekä todennäköisesti vanhempia kuin niiden johdannaiset Kaukoidässa. Juutalaiset ja kristilliset järjestelmät ovat myöhäisiä ja sekavia sellaisina kuin ne ovat meidän saatavillamme. Ne vaeltelevat apokalyptisessa huurussa, mikä ei pysty tekemään eroa ilmoituksen ja spekuloinnin välillä. Kuitenkin hallitseva ajatus on, että jotakin enemmän, paljon enemmän on tekeillä, kuin mistä olemme vielä osanneet uneksia, mutta kaikki se on oven toisella puolella. Itämainen ihminen sulkee silmänsä vetäytyen mystiikkaan ja varmistaa äärettömällä nöyryydellään sen, että me olemme tietoisia hänen hiljaisesta kaikkitietävyydestään. Viestinä on, että hän tietää kaiken mikä on tiedettävissä.

Joseph Smithin rukouspiiri tuo kaiken tämän yhteen. Hän ei ainoastaan tuota kunnioitusta herättävää määrää oletettavasti muinaisia kirjoituksia jotka ovat sisällöltään täydellisen johdonmukaisia, vaan joka kohdassa jossa hänen tuotantoaan testataan - ja koska hän näyttää antavan meille konkreettista historiallista aineistoa, samoin kuin teologiaa ja kosmologiaa, se voidaan testata lukemattomissa kohdissa - sen havaitaan olevan sopusoinnussa muiden muinaisten asiakirjojen kanssa, joista useimmat ovat nyt tulossa esiin ensimmäistä kertaa. Rukouspiiri on yksi esimerkki tästä - me emme voi keskustella hänen versiostaan liian vapaasti, mutta olemme saaneet riittävästi tietoa varhaiskristillisestä rukouspiiristä, jotta voimme oikeutetusti tehdä joitakin tärkeitä päätelmiä:

1. Se näyttäytyy aina juhlallisena toimituksena, vartioituna salaisuutena ja jäseneksi otettaville tarkoitettuna "mysteerinä". Tämä ei ilmennä halua hämmentää, vaan osallistujien täydellistä keskittymistä ja ykseyttä, mikä edellyttää ulkopuolisen maailman arkipäiväisyyksien ja häiriötekijöiden sulkemista pois.

2. Se tapahtuu aina erityisessä ympäristössä - temppelissä. Jopa myöhemmän ajan kristillisissä kirkoissa on tietoinen pyrkimys jäljitellä alkuperäistä temppelitilannetta niin suuressa määrin kuin mahdollista.

3. Sanat ja eleet eivät aina ole ymmärrettäviä ulkopuolisille - vain se "jolla on korvat kuulla" voi kuulla, ja vain "se, joka liittyy piiriin, tietää mitä on tekeillä". Näin on, koska rukouspiirit ovat olennainen osa pitemmässä toimitusten sarjassa, joka edeltää ja seuraa niitä. Jos ne irrotetaan tuosta yhteydestä, ne tuntuvat pakostakin hämmentäviltä.

4. Vaikka yksityiset rukouspiirit näyttäisivät olevan poissuljettuja (puoskarointi, taikuus ja noituus käyttivät niitä hyväkseen), piiri ei koskaan koostu mihinkään erityisen sosiaaliseen luokkaan, sukuun, kiltaan tai ammattiin kuuluvista jäsenistä - he ovat tavallisia miehiä ja naisia kirkossa, ylipapin johtamina.



Kuva: Melchior. 2016.

Lähde:
Nibley, Hugh W.: The Early Christian Prayer Circle ilmestyi ensin aikakausjulkaisussa Brigham Young University Studies 19 (1978): 41—78. Se julkaistiin uudelleen teoksessa Mormonism and Early Christianity, osa 4 sarjassa Collected Works of Hugh Nibley. Salt Lake City: Deseret Book and F.A.R.M.S., 1987, 45—99. Se julkaistiin kolmannen kerran aikakauslehdessä Journal of the Book of Mormon and other Restoration Scripture, osa 19, nro 2 (2010), 64-95.
Ensimmäinen julkaisukerta on saatavissa osoitteessa:
https://byustudies.byu.edu/content/early-christian-prayer-circle
Toinen julkaisukerta on saatavissa osoitteessa:
http://publications.mi.byu.edu/fullscreen/?pub=982&index=1
Kolmas julkaisukerta (kuvitettu) on saatavissa osoitteessa:
http://publications.mi.byu.edu/publications/jbms/19/2/S00006-50901ff4d24f85EarlyCh.pdf


Hugh Nibley (1910 - 2005) oli Birgham Youngin yliopiston professori vuosina 1946-1975 ja sen jälkeen emeritusprofessori vuoteen 1994.
Lähde: https://sites.lib.byu.edu/nibley/about/

Käännös: Markku Lorentz