 |
| Kuva: Eeva Kennedy. Ritvala 2011. |
 |
| Osa 2/6 |
Fawn Brodie
[osa 3/6 Steven C. Harperin arikkelista Joseph Smithin ensimmäistä näkyä vastaan esitettyjen kolmen todistelun arviointia]
"Fawn Brodie antoi pitkälti muodon Josephin ensimmäisen näyn viimeaikaisemmille skeptisille tulkinnoille. Hän ilmaisi ensimmäisenä merkittävimmät moitiskelut, joita muut ovat sittemmin omaksuneet ja julkaisseet ja jotka nykypäivänä edelleen ovat laajalti levinneinä. Ensimmäisessä kirjoittamassaan Joseph Smithin elämäkerran painoksessa (1945) Brodie lainaa hänen historiaansa vuodelta 1838, sitä, josta lainattu ote on Kallisarvoisessa helmessä. Brodie kertoi, että hänen pyrkimyksensä tehdä tutkimustyötä MAP-kirkon arkistossa tehtiin tyhjäksi.(6) Esimerkiksi hän oli yrittänyt päästä lukemaan Josephin päiväkirjaa vuodelta 1832, mutta se oli häneltä evätty. Vaikka tämä asiakirja ei sisällä selontekoa Josephin ensimmäisestä näystä, sekä hänen kirjekirjansa vuodelta 1832 että päiväkirjansa vuodelta 1835 sisältävät. Näiden selontekojen löytäminen ja julkaiseminen saivat odottaa 1960-luvulle saakka, jolloin Brodie työstäisi ne toiseen kirjansa painokseen. Tietämättä todisteista, jotka osoittivat, että Joseph oli toistuvasti raportoinut näystä aikaisemmin kuin hän oli tunnistanut, Brodie päätteli, ettei kukaan ollut puhunut näystä vuosien 1820 ja noin 1840 välillä. Hän tulkitsi, että hänellä olevien todisteiden täytyi merkitä, että Joseph oli sepittänyt näyn vuoden 1837 pankkikriisin vanavedessä, 'kun syntyi tarve loistavan perinteen nostattamiseen'. (7)
Hän ei muuttanut oletuksiaan eikä johtopäätöksiään tarkistaessaan Josephin elämäkertaa sen jälkeen kun vuosien 1832 ja 1835 selonteot oli löydetty ja julkaistu. Hän ei harkinnut uudelleen tulkintaansa todisteiden valossa, jotka osoittivat, että Joseph oli kirjoittanut ja puhunut avoimesti näystä useammassa kuin yhdessä tilanteessa ennen vuotta 1838. Pikemminkin luonteenomaisesti vihjaillen, hän yksinkertaisesti korvasi vuosiluvun 1834 vuosiluvulla 1830 tässä näystä kirjoittamassaan lauseessa: 'Se saattoi olla pelkkä sepitelmä, joka oli luotu jonkin aikaa vuoden 1830 jälkeen, kun syntyi tarve loistavan perinteen nostattamiseen.' (8) Hän huomautti myös kirjansa toisessa painoksessa eroista selontekojen yksityiskohtien välillä, viitaten siihen, että niiden epäjohdonmukaisuudet todistivat Josephin sepittäneen ja kaunistelleen tarinaa. Näin Brodie kirjoittamansa elämäkerran toisessa painoksessa järjesteli joitakin lauseita mukautumaan uuteen tosiasioihin perustuvaan todistusaineistoon, muuttamatta perusnäkemystään, a priori oletusta, että näky ei tapahtunut siten kuin Joseph sanoi sen tapahtuneen."
"Vaikka Brodie suostutteli kustantajaansa korostamalla 'täydellisen objektiivista asennettaan', yksityisesti hän itse ja Dale Morgan, hänen lähin neuvonantajansa, tunsivat hänen psykologisen tarpeensa ymmärtää Josephin elämää ja paeta hänen vaikutustaan. Kirjan kirjoittaminen, Brodie muisteli, antoi hänelle oikeutuksen puolustaa itsenäisyyttään.
Hän kutsui sitä 'pakoksi vapauttaa minut itseni kokonaan mormonismista'. Elämäkerran valmisteluprosessissa hän päätti nähdä historialliset tosiasiat todisteina siitä, että Joseph tietoisesti sepitti näyn, aikomuksenaan petkuttaa. Luettuaan varhaisen luonnoksen hänen elämäkerrastaan Morgan kirjoitti, että hän oli 'erityisen yllättynyt käsikirjoituksesi tekemästä oletuksesta, että Joseph oli itsetietoinen huijari'. Vaikkakin oli myötämielinen Brodien työtä kohtaan, Morgan oli huolissaan siitä, mitä kutsui hänen 'rohkeiksi päätelmikseen olettamusten perusteella'. Myöhempi arvioija totesi samaan tapaan, että hän säännöllisesti ilmaisi 'kiistattomina tosiasioina asioita, joita voidaan pitää ainoastaan kyseenalaisen näytön tukemina arveluina'.(9)
Ei ole vaikea eläytyä Fawn Brodien asemaan. Vartuttuaan myöhempien aikojen pyhänä, hän päätti jättää uskon ja kävi läpi tuskallisen uudelleensuuntautumisen prosessin, jonka vuoksi hänen oli selitettävä Mormonin kirja ja tulkittava Josephin ensimmäinen näky uudelleen. Kukaan meistä ei ole kovin erilainen kuin hän siinä mielessä, että meidän identiteettimme ja psykologiamme ovat sidoksissa monenlaisten sitoumustemme kanssa. Me emme voi paeta Josephin ensimmäisen näyn sisältöä sen enempää kuin hänkään pystyi sitä tekemään, ja me pyrimme saamaan ymmärrystä todisteista itsellemme tavoilla, jotka tyydyttävät meidän älyämme ja sieluamme. Mutta mitkä hänen motiivinsa ja meidän ponnistelumme eläytyä ovatkin, Brodien menettelytapa on se, mikä koskettaa meitä tässä. Samantyyppiset kriittiset tulkinnat Josephin näystä ovat usein osa yleisiä skeptismin hermeneutiikan (tulkinna) menettelytapoja. Niissä oletetaan olevan tiedossa, miten Josephin asemassa ollevan henkilön, tai hänen ympäristössään olevien ihmisten olisi pitänyt toimia, jos hänen tarinansa olisi totta, ja sitten niissä yritetään osoittaa, että hänen selontekonsa eroavat oletetusta skenaarioista. Ne yleensä olettavat hypoteettisen vaihtoehdon Josephin omalle selitykselle. (10)"
Steven C. Harper
Artikkelilainaukseen sisältyvät viitteet (numerointi on alkuperäisen artikkelin mukainen):
(6) Bringhurst, Newell G. 1999: Fawn McKay Brodie: A Biographer’s Life. Norman: University of Oklahoma Press, 84–85.
(7) Brodie, Fawn M. 1945: No Man Knows My History: The Life of Joseph Smith the Mormon Prophet. New York: Alfred A. Knopf, 25.
(8) Brodie, Fawn M. 1995: No Man Knows My History: The Life of Joseph Smith the Mormon Prophet, 2nd ed. New York: Vintage, 25.
(9) Bringhurst, Fawn McKay Brodie, 80, 87, 95, 105, 115.
(10) Bringhurst, Fawn McKay Brodie, 106.
[osa 3/6 Steven C. Harperin arikkelista Joseph Smithin ensimmäistä näkyä vastaan esitettyjen kolmen todistelun arviointia]
"Fawn Brodie antoi pitkälti muodon Josephin ensimmäisen näyn viimeaikaisemmille skeptisille tulkinnoille. Hän ilmaisi ensimmäisenä merkittävimmät moitiskelut, joita muut ovat sittemmin omaksuneet ja julkaisseet ja jotka nykypäivänä edelleen ovat laajalti levinneinä. Ensimmäisessä kirjoittamassaan Joseph Smithin elämäkerran painoksessa (1945) Brodie lainaa hänen historiaansa vuodelta 1838, sitä, josta lainattu ote on Kallisarvoisessa helmessä. Brodie kertoi, että hänen pyrkimyksensä tehdä tutkimustyötä MAP-kirkon arkistossa tehtiin tyhjäksi.(6) Esimerkiksi hän oli yrittänyt päästä lukemaan Josephin päiväkirjaa vuodelta 1832, mutta se oli häneltä evätty. Vaikka tämä asiakirja ei sisällä selontekoa Josephin ensimmäisestä näystä, sekä hänen kirjekirjansa vuodelta 1832 että päiväkirjansa vuodelta 1835 sisältävät. Näiden selontekojen löytäminen ja julkaiseminen saivat odottaa 1960-luvulle saakka, jolloin Brodie työstäisi ne toiseen kirjansa painokseen. Tietämättä todisteista, jotka osoittivat, että Joseph oli toistuvasti raportoinut näystä aikaisemmin kuin hän oli tunnistanut, Brodie päätteli, ettei kukaan ollut puhunut näystä vuosien 1820 ja noin 1840 välillä. Hän tulkitsi, että hänellä olevien todisteiden täytyi merkitä, että Joseph oli sepittänyt näyn vuoden 1837 pankkikriisin vanavedessä, 'kun syntyi tarve loistavan perinteen nostattamiseen'. (7)
Hän ei muuttanut oletuksiaan eikä johtopäätöksiään tarkistaessaan Josephin elämäkertaa sen jälkeen kun vuosien 1832 ja 1835 selonteot oli löydetty ja julkaistu. Hän ei harkinnut uudelleen tulkintaansa todisteiden valossa, jotka osoittivat, että Joseph oli kirjoittanut ja puhunut avoimesti näystä useammassa kuin yhdessä tilanteessa ennen vuotta 1838. Pikemminkin luonteenomaisesti vihjaillen, hän yksinkertaisesti korvasi vuosiluvun 1834 vuosiluvulla 1830 tässä näystä kirjoittamassaan lauseessa: 'Se saattoi olla pelkkä sepitelmä, joka oli luotu jonkin aikaa vuoden 1830 jälkeen, kun syntyi tarve loistavan perinteen nostattamiseen.' (8) Hän huomautti myös kirjansa toisessa painoksessa eroista selontekojen yksityiskohtien välillä, viitaten siihen, että niiden epäjohdonmukaisuudet todistivat Josephin sepittäneen ja kaunistelleen tarinaa. Näin Brodie kirjoittamansa elämäkerran toisessa painoksessa järjesteli joitakin lauseita mukautumaan uuteen tosiasioihin perustuvaan todistusaineistoon, muuttamatta perusnäkemystään, a priori oletusta, että näky ei tapahtunut siten kuin Joseph sanoi sen tapahtuneen."
 |
| Kuva: Eeva Kennedy. SLC. |
Hän kutsui sitä 'pakoksi vapauttaa minut itseni kokonaan mormonismista'. Elämäkerran valmisteluprosessissa hän päätti nähdä historialliset tosiasiat todisteina siitä, että Joseph tietoisesti sepitti näyn, aikomuksenaan petkuttaa. Luettuaan varhaisen luonnoksen hänen elämäkerrastaan Morgan kirjoitti, että hän oli 'erityisen yllättynyt käsikirjoituksesi tekemästä oletuksesta, että Joseph oli itsetietoinen huijari'. Vaikkakin oli myötämielinen Brodien työtä kohtaan, Morgan oli huolissaan siitä, mitä kutsui hänen 'rohkeiksi päätelmikseen olettamusten perusteella'. Myöhempi arvioija totesi samaan tapaan, että hän säännöllisesti ilmaisi 'kiistattomina tosiasioina asioita, joita voidaan pitää ainoastaan kyseenalaisen näytön tukemina arveluina'.(9)
Ei ole vaikea eläytyä Fawn Brodien asemaan. Vartuttuaan myöhempien aikojen pyhänä, hän päätti jättää uskon ja kävi läpi tuskallisen uudelleensuuntautumisen prosessin, jonka vuoksi hänen oli selitettävä Mormonin kirja ja tulkittava Josephin ensimmäinen näky uudelleen. Kukaan meistä ei ole kovin erilainen kuin hän siinä mielessä, että meidän identiteettimme ja psykologiamme ovat sidoksissa monenlaisten sitoumustemme kanssa. Me emme voi paeta Josephin ensimmäisen näyn sisältöä sen enempää kuin hänkään pystyi sitä tekemään, ja me pyrimme saamaan ymmärrystä todisteista itsellemme tavoilla, jotka tyydyttävät meidän älyämme ja sieluamme. Mutta mitkä hänen motiivinsa ja meidän ponnistelumme eläytyä ovatkin, Brodien menettelytapa on se, mikä koskettaa meitä tässä. Samantyyppiset kriittiset tulkinnat Josephin näystä ovat usein osa yleisiä skeptismin hermeneutiikan (tulkinna) menettelytapoja. Niissä oletetaan olevan tiedossa, miten Josephin asemassa ollevan henkilön, tai hänen ympäristössään olevien ihmisten olisi pitänyt toimia, jos hänen tarinansa olisi totta, ja sitten niissä yritetään osoittaa, että hänen selontekonsa eroavat oletetusta skenaarioista. Ne yleensä olettavat hypoteettisen vaihtoehdon Josephin omalle selitykselle. (10)"
Steven C. Harper
 |
| Osa 4/6 |
Artikkelilainaukseen sisältyvät viitteet (numerointi on alkuperäisen artikkelin mukainen):
(6) Bringhurst, Newell G. 1999: Fawn McKay Brodie: A Biographer’s Life. Norman: University of Oklahoma Press, 84–85.
(7) Brodie, Fawn M. 1945: No Man Knows My History: The Life of Joseph Smith the Mormon Prophet. New York: Alfred A. Knopf, 25.
(8) Brodie, Fawn M. 1995: No Man Knows My History: The Life of Joseph Smith the Mormon Prophet, 2nd ed. New York: Vintage, 25.
(9) Bringhurst, Fawn McKay Brodie, 80, 87, 95, 105, 115.
(10) Bringhurst, Fawn McKay Brodie, 106.
Lähde:
Harper, Steven C. 2012: Evaluating Three Arguments Against Joseph Smith’s First Vision.
Harper, Steven C. 2012: Evaluating Three Arguments Against Joseph Smith’s First Vision.
Interpreter: A Journal of Mormon Scripture. Vol 2, 17-33
Artikkeli on saatavissa osoitteessa http://www.mormoninterpreter.com/evaluating-three-arguments-against-joseph-smiths-first-vision/
Steven C. Harper on historioitsija Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon historiaosastolla. Hän oli aikaisemmin kirkon historian ja opin professori Brigham Youngin yliopistolla vuosina 2002-2012 ja BYU Hawaii yliopistossa vuosina 2000-2002. Vuodesta 2002 lähtien hän on työskennellyt toimittajana Joseph Smith Papers projektissa ja asiakirjatoimittajana BYU Studies osastolla.
Näystä kirjoitettuja ensisijaisia versioita (vuosilta 1832, 1835, 1838-1839 ja 1842) käsitellään sivuilla 003, 022, 042 ja 045.
Käännös: Markku Lorentz
Steven C. Harper on historioitsija Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon historiaosastolla. Hän oli aikaisemmin kirkon historian ja opin professori Brigham Youngin yliopistolla vuosina 2002-2012 ja BYU Hawaii yliopistossa vuosina 2000-2002. Vuodesta 2002 lähtien hän on työskennellyt toimittajana Joseph Smith Papers projektissa ja asiakirjatoimittajana BYU Studies osastolla.
Näystä kirjoitettuja ensisijaisia versioita (vuosilta 1832, 1835, 1838-1839 ja 1842) käsitellään sivuilla 003, 022, 042 ja 045.
Käännös: Markku Lorentz