"... on ollut hetkiä, jolloin kirkon jäsenet tai johtajat ovat yksinkertaisesti tehneet erehdyksiä. On saatettu sanoa tai tehdä sellaista, mikä ei ole sopusoinnussa arvojemme, periaatteidemme tai oppimme kanssa.
Kirkko olisi nähdäkseni täydellinen vain, jos sitä johtaisivat täydelliset olennot. Jumala on täydellinen, ja Hänen oppinsa on puhdas. Mutta Hän toimii meidän, epätäydellisten lastensa, kautta, ja epätäydelliset ihmiset erehtyvät." (Uchtdorf)
Dieter Friedrich Uchtdorf 2013
 |
| Kuva: Melchior. Kaupunki. 2016. |
Bruce R. McConkie (1915-1985; kahdentoista apostolin koorumissa 1972-1985)
1966:
"Niistä kahdesta kolmasosasta, jotka seurasivat Kristusta, jotkut kuitenkin olivat vähemmän urhoollisia kuin muut ... Ne, jotka olivat vähemmän urhoollisia kuolevaisuutta edeltävässä elämässä ja joilla sen vuoksi oli eräitä kuolevaisuuden ajaksi asetettuja hengellisiä rajoituksia, tunnemme [mustina]. ... Nooan poika Haam avioitui Egyptuksen, Kainin jälkeläisen kanssa, näin säilyttäen [mustan] sukulinjan vedenpaisumuksen läpi (Abraham 1:20-27). Ilman muuta [mustat] ovat oikeutettuja tasa-arvoon lain edessä ja ... monet heistä elävät korkeampien arvojen mukaan sekä säädyllisemmin ja oikeammin tässä elämässä, kuin jotkut heidän muunrotuisista veljistään ... "(McConkie)
Joseph Fielding Smith (1876-1972; apostoliksi 1910, kirkon presidentti 1970-1972)
1963:
"[Mustilta] on tässä elämässä kielletty pappeus; missään olosuhteissa he eivät voi pitää hallussaan tätä Kaikkivaltiaan antamaa valtuutta (Abraham 1:20-27). ... Presidentti Brigham Young ja muut ovat opettaneet, että tulevassa ikuisuudessa kelvolliset ja valmiit [mustat] tulevat saamaan pappeuden ja jokaisen evankeliumin siunauksen, joka on tarjolla kaikille ihmisille." (Smith)
John L. Sorenson (s. 1924; antropologian emeritusprofessori, BYU)
John L. Sorenson (s. 1924; antropologian emeritusprofessori, BYU)
1960:
"Mormonitutkijat olivat yhä enemmän ymmärtäneet pappeuskiellon mormonikansan kollektiivisen vastuun ilmentymäksi, eivätkä todistukseksi kaukaisen johtajiston määräämistä rodullisista rajoituksista kannattajilleen. ...
[John L. Sorenson:] 'Kovin harvat ymmärtävät, kuinka pitkälle johtajien on toisaalta oltava joukkojen seuraajia. ...' Sorenson: Kirje Sterling M. McMurrinille 9. maaliskuuta 1960." (Stevenson 5, 44)
"Mormonitutkijat olivat yhä enemmän ymmärtäneet pappeuskiellon mormonikansan kollektiivisen vastuun ilmentymäksi, eivätkä todistukseksi kaukaisen johtajiston määräämistä rodullisista rajoituksista kannattajilleen. ...
[John L. Sorenson:] 'Kovin harvat ymmärtävät, kuinka pitkälle johtajien on toisaalta oltava joukkojen seuraajia. ...' Sorenson: Kirje Sterling M. McMurrinille 9. maaliskuuta 1960." (Stevenson 5, 44)
Lowell L. Bennion (1908-1996; uskontoinstituutin perustaja ja johtaja 1935-1962 sekä sosiologian professori 1962-1972 Utahin yliopistossa ),
1964 (?):
"[Lowell L. Bennion:] 'Jumalan ilmoitukset meille yksilöllisesti ja kirkolle kokonaisuutena ovat riippuvaisia asenteestamme, innokkuudestamme, etsinnästämme, kysymyksistämme, moraalisista ongelmistamme. ... Saattaa olla, että sinä ja minä ja kaikki me tässä kirkossa olemme joskus syypäitä rajoituksiimme, syntiemme vuoksi tai sen vuoksi että me emme riittävästi ajattele Kristuksen opettamia suuria perusperiaatteita, tai koska meillä ei ole Kristuksen henkeä. Saattaa olla, että Herra ei joskus tavoita meitä joissakin asioissa. Niinpä meidän tulisi pohtia ja etsiä ja rukoilla myös tämän mustaihoisuuteen liittyvän ongelman osalta.'" (Bradford)
"[Lowell L. Bennion:] 'Jumalan ilmoitukset meille yksilöllisesti ja kirkolle kokonaisuutena ovat riippuvaisia asenteestamme, innokkuudestamme, etsinnästämme, kysymyksistämme, moraalisista ongelmistamme. ... Saattaa olla, että sinä ja minä ja kaikki me tässä kirkossa olemme joskus syypäitä rajoituksiimme, syntiemme vuoksi tai sen vuoksi että me emme riittävästi ajattele Kristuksen opettamia suuria perusperiaatteita, tai koska meillä ei ole Kristuksen henkeä. Saattaa olla, että Herra ei joskus tavoita meitä joissakin asioissa. Niinpä meidän tulisi pohtia ja etsiä ja rukoilla myös tämän mustaihoisuuteen liittyvän ongelman osalta.'" (Bradford)
J. Reuben Clark Jr. (1871-1961; apostoliksi 1934, neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa 1934-1961)
1954:
"Liittyen kertomukseen, jonka hänen isänsä kertoi Brigham Youngista, presidentti Clark kirjoitti edelleen: 'En tiedä, onko näin koskaan tapahtunut, mutta sanon, että se kuvaa periaatetta – että jopa itse kirkon presidentti ei kenties aina ihmisille puhuessaan ole 'Pyhän Hengen innoittama'. Näin on tapahtunut opillisissa asioissa (usein luonteeltaan erittäin spekulatiivisissa), joissa myöhemmät kirkon presidentit ja jäsenet itse ovat tunteneet, ettei puhuja oppia julistaessaan ole ollut 'Pyhän Hengen innoittama'.
Kuinka kirkko voi tietää, milloin nämä johtavien veljien seikkailunhaluiset tutkimusmatkat näihin erittäin spekulatiivisiin periaatteisiin ja oppeihin täyttävät niiden sääntöjen vaatimukset, joiden mukaan puhujat ovat olleet 'Pyhän Hengen innoittamia'? Kirkko tietää Pyhän Hengen jäsenistölle antaman todistuksen avulla, ilmaisevatko johtavat veljet näkemyksiään, 'kuten Pyhä Henki heitä innoittaa', ja aikanaan tuo tieto tulee ilmi.' ("Church Leaders’ Words", s. 10.)"
(Christofferson)
David O. McKay (1873-1970; apostoliksi 1906, neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa 1934-1951, kirkon presidentti 1951-1970)
1954:
"Liittyen kertomukseen, jonka hänen isänsä kertoi Brigham Youngista, presidentti Clark kirjoitti edelleen: 'En tiedä, onko näin koskaan tapahtunut, mutta sanon, että se kuvaa periaatetta – että jopa itse kirkon presidentti ei kenties aina ihmisille puhuessaan ole 'Pyhän Hengen innoittama'. Näin on tapahtunut opillisissa asioissa (usein luonteeltaan erittäin spekulatiivisissa), joissa myöhemmät kirkon presidentit ja jäsenet itse ovat tunteneet, ettei puhuja oppia julistaessaan ole ollut 'Pyhän Hengen innoittama'.
Kuinka kirkko voi tietää, milloin nämä johtavien veljien seikkailunhaluiset tutkimusmatkat näihin erittäin spekulatiivisiin periaatteisiin ja oppeihin täyttävät niiden sääntöjen vaatimukset, joiden mukaan puhujat ovat olleet 'Pyhän Hengen innoittamia'? Kirkko tietää Pyhän Hengen jäsenistölle antaman todistuksen avulla, ilmaisevatko johtavat veljet näkemyksiään, 'kuten Pyhä Henki heitä innoittaa', ja aikanaan tuo tieto tulee ilmi.' ("Church Leaders’ Words", s. 10.)"
(Christofferson)
 |
| Kuva: Markku Lorentz. 2016. |
1954:
"[David O. McKay:] 'Tässä kirkossa ei ole, eikä koskaan ole ollut mitään oppia, jonka mukaan [mustat] olisivat minkäänlaisen jumalallisen kirouksen alaisia.' ... hän [David O. McKay] ... ei uskonut tähän opetukseen. Hän lausui kantansa tähän asiaan hyvin painokkaasti ja selkeästi .. ' (Porter)
Jo Etelä-Afrikan vierailunsa [1954] yhteydessä [David O.] McKay oli ryhtynyt tunnistamaan kiellon, ei opiksi tai ilmoitukseksi, vaan 'käytännöksi' - näiden erottaminen oli tärkeää McKaylle vaikkakaan ... se yleisesti ottaen ei ollut hänen yleisönsä tiedossa." (Stevenson 5, 102)
... nojaten vähäistä julkisuutta saaneeseen erotukseen 'menettelytavan' ja 'opin' välillä, McKay oli [pappeuskieltoa] soveltaessaan joustava, milloin suinkin mahdollista. Kun nuorella morsiamella väitettiin olevan musta isoäiti, hän salli temppelisinetöinnin edetä, pitäen parempana 'tulkita epävarman tapauksen hänen edukseen'. Hän sovelsi samanlaista logiikkaa pappeuteen asettamisiin, kuten eräs yleisauktoriteetti muisteli: 'Jos me emme tiedä, tulkitse asia hänen edukseen ja aseta hänet.'" (Stevenson 108)1955-1958
"David O. McKayn johdolla melanesialaisten mustien määriteltiin olevan eri sukujuurta ja näin he eivät olleet pappeuskiellon alaisia. Ensimmäiset fidžiläiset saivat pappeuden vuonna 1958, Filippiinien negriittien saadessa sen jo aikaisemmin." (Bush & Mauss)
1969
"[David O. McKay:] 'Minua ahdistetaan jatkuvasti antamaan pappeus mustaihoisille. Olen toistuvasti tiedustellut asiaa Herralta. Viimeksi tein sen myöhään eilen illalla. Minua käskettiin, ilman keskustelua, olemaan ottamatta asiaa enää esille Herran kanssa.'" (Stevenson 5, 101)
Spencer W. Kimball (1895-1985; apostoliksi 1943, kirkon presidentti 1973-1985)
1963:
"Kesäkuussa 1963 apostoli Spencer W. Kimball … [selitti] että Herra voisi 'poistaa kiellon ja antaa anteeksi mahdollisen erehdyksen, joka saattoi voimaan tuon riiston.' ...
1969
"[David O. McKay:] 'Minua ahdistetaan jatkuvasti antamaan pappeus mustaihoisille. Olen toistuvasti tiedustellut asiaa Herralta. Viimeksi tein sen myöhään eilen illalla. Minua käskettiin, ilman keskustelua, olemaan ottamatta asiaa enää esille Herran kanssa.'" (Stevenson 5, 101)
Spencer W. Kimball (1895-1985; apostoliksi 1943, kirkon presidentti 1973-1985)
1963:
"Kesäkuussa 1963 apostoli Spencer W. Kimball … [selitti] että Herra voisi 'poistaa kiellon ja antaa anteeksi mahdollisen erehdyksen, joka saattoi voimaan tuon riiston.' ...
[Spencer W.] Kimball oli pitkään vastustanut ajatusta pappeuden ulottamisesta afrikkalaisamerikkalaisille. 'Minulla oli aika paljon taisteltavaa', hän myöhemmin tunnusti, 'omassa itsessäni suureksi osaksi, koska olin kasvanut siinä uskossa, että mustilla ei pitäisi olla pappeutta.'" (Stevenson 5, 140)
Marion G. Romney (1897-1988; apostoliksi 1951, neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa 1972-1988)
"Marion G. Romney... jakoi Kimballin epäröinnin … Romney lupasi, että hän tukisi mitä tahansa päätöstä, minkä profeetta tekisi, mutta henkilökohtaisesti hän 'ei odottanut hänen [Kimballin] saavan vastausta'. Romney tunnusti, että jos 'päätös olisi jätetty minun haltuuni, olisin tuntenut, että meillä on aina ollut tuo menettelytapa ja meidän olisi pidettävä siitä kiinni, vaikka sitä kuinka vastustettaisiin.'
... 'vastustin muutosta tunteissani, mutta ... hyväksyin sen vähitellen.' Hän [Marion G. Romney] oli 'viettänyt kahdeksankymmentä vuotta puolustaen kirkon kantaa' ja tunsi pidättyvyyttä vallitsevan tilanteen muuttamiseen. 'Minä olen Romneyn sukua ... ja jääräpäinen mies', hän myönsi." (Stevenson 5, 141)
"[Spencer W.] Kimball kuitenkin pysyi avoimena muille mahdollisuuksille. Hän kertoi eräälle seurakunnalle puhuneensa rukouksessa Herralle, että hän ja muut johtajat ainoastaan "halusivat tehdä oikein. ... Me haluamme vain sen, minkä sinä haluat, ja me haluamme sen silloin kun sinä haluat, ja vasta sitten." (Stevenson 5, 142)
Mark E. Petersen (1900-1984; kahdentoista apostolin koorumissa 1944-1984)
* * *
"[Spencer W.] Kimball kuitenkin pysyi avoimena muille mahdollisuuksille. Hän kertoi eräälle seurakunnalle puhuneensa rukouksessa Herralle, että hän ja muut johtajat ainoastaan "halusivat tehdä oikein. ... Me haluamme vain sen, minkä sinä haluat, ja me haluamme sen silloin kun sinä haluat, ja vasta sitten." (Stevenson 5, 142)
* * *
Mark E. Petersen (1900-1984; kahdentoista apostolin koorumissa 1944-1984)
1978:
"Uusi vuoropuhelu kannusti myös apostoli Mark E. Peterseniä tarkistamaan uudelleen uskomuksiaan pappeusrajoituksesta. Keväällä 1978 Petersen tuli tietoiseksi tieteellisestä artikkelista, todennäköisesti Newell G. Bringhurstin julkaisusta 'An Ambiguous Decision: The Implementation of Mormon Priesthood Denial for the Black Man—A Re-examination' (Tulkinnanvarainen päätös: Mormonien mustille miehille määräämän pappeuskiellon toteuttaminen - uudelleentarkastelu), joka julkaistiin Utah Historical Quarterly -lehden kevätnumerossa. ... Bringhurst esitti, että pappeuskielto ei ollut vain 'tulosta tietyistä rodullisista käsitteistä ja ennakkoluuloista, joita Brigham Young ja muut Joseph Smithin kuoleman jälkeen ajoivat'. Vaikkakin oli 'ilman muuta totta, että tämä päätös [pappeuskiellon toteuttaminen] oli jossain määrin tulosta kirkon huolesta useiden mormonien ja mustien välisten kysymysten suhteen', sillä oli vähintään yhtä paljon tekemistä 'laajempaan myöhempien aikojen pyhien liikkeeseen vaikuttavien, vähemmän tähän alueeseen kuuluvien kehityssuuntien kanssa'. Ja, kuten Bringhurst huolella korosti, rajoituksen toteutus 'ei ilmestynyt suorasukaisella, selväpiirteisellä tavalla'. Sen sijaan vallitsi 'perustavanlaatuinen hämminki ja epäselvyys tuon kiistanalaisen mormonikäytännön alkuperistä'. Perustelut saivat vastakaikua Petersenissä ja 25. toukokuuta hän suositteli, että Kimball ottaisi artikkelin tarkasteltavaksi keskusteluissaan. Muutamaa päivää myöhemmin Petersen lähti Brasiliaan, juuri kun Kimball aloitti kahdentoista neuvoston keskustelut asiassa. (Stevenson 6, 143)
OPETTAJIA:
Ghana, Afrikka
1977:
"Vuonna 1977 ... ilman varoja kannatuksen tai tuen saamiseen, ghanalaiset eivät nähneet juuri muuta mahdollisuutta kuin toivoa, että mannertenvälinen mormoniverkosto tuottaisi taloudellisesti omavaraisen yhteisön, samoin kuin mannertenvälisen uskon liikkeen. Rebecca Mouldin sihteeri, Joseph Dadzie, rukoili Kimballilta ohjausta: 'Kirkko Ghanassa on aivan kuin orpo, jolla ei ole ketään, joka huolehtisi hänen hyvinvoinnistaan.'" (137)
Tästä oli nyt muodostunut presidentti Spencer W. Kimballille ensisijainen ongelma, vaikkakin hän edelleen kieltäytyi suostumasta Ghanasta lähetettyihin anomuksiin lähetyssaarnaajien lähettämisestä tai viivytti sitä. James E. Faust, Kansainvälisen lähetyskentän - joka valvoi koko Afrikkaa, Etelä-Afrikkaa lukuunottamatta - johtaja, ilmoitti valittaen, 'että kirkko ei kykene lähettämään lähetyssaarnaajia tuohon osaan maailmaa tällä hetkellä'." (Stevenson 6, 138)
"Uusi vuoropuhelu kannusti myös apostoli Mark E. Peterseniä tarkistamaan uudelleen uskomuksiaan pappeusrajoituksesta. Keväällä 1978 Petersen tuli tietoiseksi tieteellisestä artikkelista, todennäköisesti Newell G. Bringhurstin julkaisusta 'An Ambiguous Decision: The Implementation of Mormon Priesthood Denial for the Black Man—A Re-examination' (Tulkinnanvarainen päätös: Mormonien mustille miehille määräämän pappeuskiellon toteuttaminen - uudelleentarkastelu), joka julkaistiin Utah Historical Quarterly -lehden kevätnumerossa. ... Bringhurst esitti, että pappeuskielto ei ollut vain 'tulosta tietyistä rodullisista käsitteistä ja ennakkoluuloista, joita Brigham Young ja muut Joseph Smithin kuoleman jälkeen ajoivat'. Vaikkakin oli 'ilman muuta totta, että tämä päätös [pappeuskiellon toteuttaminen] oli jossain määrin tulosta kirkon huolesta useiden mormonien ja mustien välisten kysymysten suhteen', sillä oli vähintään yhtä paljon tekemistä 'laajempaan myöhempien aikojen pyhien liikkeeseen vaikuttavien, vähemmän tähän alueeseen kuuluvien kehityssuuntien kanssa'. Ja, kuten Bringhurst huolella korosti, rajoituksen toteutus 'ei ilmestynyt suorasukaisella, selväpiirteisellä tavalla'. Sen sijaan vallitsi 'perustavanlaatuinen hämminki ja epäselvyys tuon kiistanalaisen mormonikäytännön alkuperistä'. Perustelut saivat vastakaikua Petersenissä ja 25. toukokuuta hän suositteli, että Kimball ottaisi artikkelin tarkasteltavaksi keskusteluissaan. Muutamaa päivää myöhemmin Petersen lähti Brasiliaan, juuri kun Kimball aloitti kahdentoista neuvoston keskustelut asiassa. (Stevenson 6, 143)
 |
| Kuvaleike: Melchior. Kaupunki. 2016. |
Ghana, Afrikka
1977:
"Vuonna 1977 ... ilman varoja kannatuksen tai tuen saamiseen, ghanalaiset eivät nähneet juuri muuta mahdollisuutta kuin toivoa, että mannertenvälinen mormoniverkosto tuottaisi taloudellisesti omavaraisen yhteisön, samoin kuin mannertenvälisen uskon liikkeen. Rebecca Mouldin sihteeri, Joseph Dadzie, rukoili Kimballilta ohjausta: 'Kirkko Ghanassa on aivan kuin orpo, jolla ei ole ketään, joka huolehtisi hänen hyvinvoinnistaan.'" (137)
Tästä oli nyt muodostunut presidentti Spencer W. Kimballille ensisijainen ongelma, vaikkakin hän edelleen kieltäytyi suostumasta Ghanasta lähetettyihin anomuksiin lähetyssaarnaajien lähettämisestä tai viivytti sitä. James E. Faust, Kansainvälisen lähetyskentän - joka valvoi koko Afrikkaa, Etelä-Afrikkaa lukuunottamatta - johtaja, ilmoitti valittaen, 'että kirkko ei kykene lähettämään lähetyssaarnaajia tuohon osaan maailmaa tällä hetkellä'." (Stevenson 6, 138)
1978:
"Näissä olosuhteissa ghanalaiset osoittivat huomionarvoista sinnikkyyttä muuttuvista virtauksista huolimatta. Samuel Bainson, jonka naisprofeetta Rebecca Mould oli käännyttänyt, kertoi että 'Mould ja hänen ryhmänsä oli paastonnut perjantaisin ja anonut Herralta, että kirkon päämaja Salt Lake Cityssä tunnustaisi heidän virallisen MAP-ryhmänsä Ghanassa lailliseksi ryhmäksi'. Bainson kirjoitti myöhemmin, että keväällä 1978 Mould joutui 'Pyhän Hengen vaikutuksen valtaan' ja profetoi, 'että Herra oli vuodattanut päällemme siunaukset, joita olimme tavoitelleet monien vuosien ajan'. Mould lupasi ryhmälle, että 'Herra on suonut meille ansaitsemamme autuuden ja kunnian ja on antanut meille mahdollisuudet tulla enkelten kaltaisiksi'." (Stevenson 6, 139)
"Näissä olosuhteissa ghanalaiset osoittivat huomionarvoista sinnikkyyttä muuttuvista virtauksista huolimatta. Samuel Bainson, jonka naisprofeetta Rebecca Mould oli käännyttänyt, kertoi että 'Mould ja hänen ryhmänsä oli paastonnut perjantaisin ja anonut Herralta, että kirkon päämaja Salt Lake Cityssä tunnustaisi heidän virallisen MAP-ryhmänsä Ghanassa lailliseksi ryhmäksi'. Bainson kirjoitti myöhemmin, että keväällä 1978 Mould joutui 'Pyhän Hengen vaikutuksen valtaan' ja profetoi, 'että Herra oli vuodattanut päällemme siunaukset, joita olimme tavoitelleet monien vuosien ajan'. Mould lupasi ryhmälle, että 'Herra on suonut meille ansaitsemamme autuuden ja kunnian ja on antanut meille mahdollisuudet tulla enkelten kaltaisiksi'." (Stevenson 6, 139)
Lähteet:
Bradford, Mary Lythgoe 1995: Lowell L. Bennion: Teacher, Counselor, Humanitarian. Salt lake City: Dialogue Foundation, 249. Saatavissa verkkosivulla https://books.google.fi/books?id=34wagn75d-oC&printsec=frontcover&hl=fi&source=gbs_ge_summary_r&cad=0#v=onepage&q&f=false
Bush, Lester E., Mauss, Armand 1984: Neither White nor Black: Mormon Scholars Encounter the Race Issue in a Universal Church. Midvale, UT: Signature Books, 152. Lainattu verkkosivulla: Blacklds.org/history.
Christofferson, D. Todd 2012: Kristuksen oppi (viite 6). Liahona toukokuu 2012. (Puhe kirkon yleiskonferenssissa, huhtikuussa 2012), saatavissa verkkosivulla https://www.lds.org/liahona/2012/05/the-doctrine-of-christ?lang=fin
LDS.org: Gospel Topics Essays: Race and the Priesthood. Verkkosivulla https://www.lds.org/topics/race-and-the-priesthood?lang=eng
McConkie, Bruce R. 1966: Mormon Doctrine (toinen laitos 1966, neljäs painos 1969). Salt Lake City: Bookcraft, 527-528.
Porter, Roger O. (The Salt Lake Tribune -sanomalehden toimittaja) 1970: Educator Cites McKay Statement of No Negro Bias in LDS Tenents. The Salt Lake Tribune, torstai, 15. tammikuuta 1970. Lainattu verkkosivulla http://www.blacklds.org/Mckay. Sanomalehtiartikkelin kuva saatavissa osoitteessa http://www.blacklds.org/wp-content/uploads/sltrib.jpg.
Smith, Joseph Fielding 1963: The way to perfection. Salt Lake City: The genealogical Society, 97-111
Stevenson, Russell W. 2014: For the Cause of Righteousness: A Global History of Blacks and Mormonism, 1830-2013; Part 1: The History. Draper, UT: Greg Kofford Books. Luku 5: This Negro Problem: Mormons and the U.S. Civil Rights Era; luku 6: The World Is ready, 1970-1978. (Nuumerointi nimen jälkeen viittaa lkuperäisen tekstin lukujen sisältämiin viitteisiin, jotka löytyvät teoksen luvuista 5 ja 6).
Saatavissa painettuna versiona Deseret Book ja e-kirjana amazon.com (e-kirjan hinta tämän sivun julkaisuhetkellä $ 12:39 incl. VAT)
Uchtdorf, Dieter F. 2013: Tulkaa, liittykää joukkoomme. Liahona, marraskuu 2013 (Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon kansainvälinen julkaisu). Saatavissa osoitteessa https://www.lds.org/general-conference/2013/10/come-join-with-us?lang=fin
Englanninkielisten lähteiden lainausten käännökset: Markku Lorentz
Bradford, Mary Lythgoe 1995: Lowell L. Bennion: Teacher, Counselor, Humanitarian. Salt lake City: Dialogue Foundation, 249. Saatavissa verkkosivulla https://books.google.fi/books?id=34wagn75d-oC&printsec=frontcover&hl=fi&source=gbs_ge_summary_r&cad=0#v=onepage&q&f=false
Bush, Lester E., Mauss, Armand 1984: Neither White nor Black: Mormon Scholars Encounter the Race Issue in a Universal Church. Midvale, UT: Signature Books, 152. Lainattu verkkosivulla: Blacklds.org/history.
Christofferson, D. Todd 2012: Kristuksen oppi (viite 6). Liahona toukokuu 2012. (Puhe kirkon yleiskonferenssissa, huhtikuussa 2012), saatavissa verkkosivulla https://www.lds.org/liahona/2012/05/the-doctrine-of-christ?lang=fin
LDS.org: Gospel Topics Essays: Race and the Priesthood. Verkkosivulla https://www.lds.org/topics/race-and-the-priesthood?lang=eng
Porter, Roger O. (The Salt Lake Tribune -sanomalehden toimittaja) 1970: Educator Cites McKay Statement of No Negro Bias in LDS Tenents. The Salt Lake Tribune, torstai, 15. tammikuuta 1970. Lainattu verkkosivulla http://www.blacklds.org/Mckay. Sanomalehtiartikkelin kuva saatavissa osoitteessa http://www.blacklds.org/wp-content/uploads/sltrib.jpg.
Smith, Joseph Fielding 1963: The way to perfection. Salt Lake City: The genealogical Society, 97-111
Stevenson, Russell W. 2014: For the Cause of Righteousness: A Global History of Blacks and Mormonism, 1830-2013; Part 1: The History. Draper, UT: Greg Kofford Books. Luku 5: This Negro Problem: Mormons and the U.S. Civil Rights Era; luku 6: The World Is ready, 1970-1978. (Nuumerointi nimen jälkeen viittaa lkuperäisen tekstin lukujen sisältämiin viitteisiin, jotka löytyvät teoksen luvuista 5 ja 6).
Saatavissa painettuna versiona Deseret Book ja e-kirjana amazon.com (e-kirjan hinta tämän sivun julkaisuhetkellä $ 12:39 incl. VAT)
Uchtdorf, Dieter F. 2013: Tulkaa, liittykää joukkoomme. Liahona, marraskuu 2013 (Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon kansainvälinen julkaisu). Saatavissa osoitteessa https://www.lds.org/general-conference/2013/10/come-join-with-us?lang=fin
Englanninkielisten lähteiden lainausten käännökset: Markku Lorentz
Näppäämällä luettelossa "LUE LISÄÄ" pääset tekstisivuille