 |
| Kuva: Melchior. 2016. |
Varhaiskristillinen rukouspiiri
Hugh W. Nibley
Syvällisin ilmaus tuosta epäitsekkyydestä, jonka kautta ihminen pelastaa itsensä pelastamalla muita, on yksinkertainen mutta nerokas rukouspiirissä käytetty väline, "diptyykki". Se oli eräänlainen irtolehtinen muistivihko tai pergamentti, joka asetettiin alttarille rukouksen aikana. Se sisälsi niiden ihmisten nimiä, joita piirissä olevat henkilöt halusivat muistaa. Diptyykit ovat osa vanhimmissa kirkoissa säilytettyä vanhinta aarteistoa. Nimi tarkoittaa "kaksinkerroin taitettua", vaikka nuo asiakirjat saatettiin taittaa kolmesti tai neljästikin, jos nimilista oli hyvin pitkä. (162) Listalla olevien ihmisten puolesta lausuttu rukous ei koskaan ollut osa myöhempää messua, vaan oli aina litania, erityinen vetoomus joidenkin henkilöiden puolesta: "Litanioiden kautta yksi puhuu tiettyjen henkilöluokkien puolesta." (163) Alunperin diptyykki oli konsulidiptyykki, jota Rooman virkamiehet kantoivat ympäriinsä - kiireisen, korkeassa virassa olevan pakanallisen hallintovirkamiehen merkki. Leclercqin mukaan, kun piispoista tuli tärkeitä hahmoja kaupunkipolitiikassa, korkeat hallitusvirkamiehet antoivat heille diptyykkejä "mairittelevina lahjoina". (164) Muistivihkoina ne olivat mukavia ja käytännöllisiä - juuri sellaisia, joiden avulla tärkeitä nimilistoja voitiin säilyttää ja käsitellä, ja semmoiseen käyttöön kristityt mielellään ne asettivat. (165)
"Asianmukaisesti diptyykeiksi osoitettut esineet [ne joita käytettiin hallintoasioissa] korvattiin jo varhain muistivihkoilla tai pergamenttilehdillä, jotka asetettiin alttarille juhlallisen messun aikana. ... Asteittain tuosta käytännöstä [nimien lukemisesta (ääneen)] luovuttiin, [ja] pappi ainoastaan viittasi kaikkien niiden uskollisten nimiin, jotka oli kirjoitettu diptyykkeihin tai lehtiin, jotka olivat korvanneet diptyykit." (166) Diptyykissä olevat nimet osoittavat "tämän yksilöiden tapaamisen kautta läheisen yhteisyyden ja rakkauden siteen, joka yhdisti kaikki kirkon jäsenet". (167) Nimien alttarille asettamisen käytännön alkuperä on tuntematon, mutta se on hyvin vanha ja yksimielisyys vallitsee siitä, että se saattaa hyvinkin ulottua apostolien aikaan saakka. (168) Tämän käytännön sekoittaminen pakanalliseen roomalaiseen tapaan lukea lahjoittajien nimet tuollaisilta listoilta aiheutti sen, että läntisen kirkon varhaiset isät tuomitsivat käytännön toistuvasti. (169) Idässä ongelmaa ei kuitenkaan koskaan syntynyt, koska lahjoittajalistoja ei siellä tunnettu ennenkuin Konstantinus toi käytännön Roomasta. (170) "Pienen, nimet sisältävän taulun asettaminen esille on aina tähän päivään saakka ollut käytäntönä Syyrian länsiosan rituaaleissa." (171)
Aluksi nimilista luettiin ääneen ennen sen sijoittamista alttarille, mutta koska tämä vei liian paljon aikaa (eräässä säilyneessä listassa on yli 350 nimeä), lukeminen poistettiin vähitellen käytöstä - "lista saatettiin asettaa alttarille ilman mitään nimien ääneenlukua". (172) Yleinen käytäntö raaputtaa oma nimensä alttariin, varmistamaan sen sisällyttäminen rukouksiin ikuisesti, saattaa ulottua aina vanhoihin juutalaisiin käytäntöihin asti, sillä Kolmannessa Henokin kirjassa, kun palvelevat enkelit lausuvat rukouksen (Kaddiš) "kaikki selkeästi lausutut nimet, jotka on kaiverrettu hehkuvin kirjaimin Kirkkauden Valtaistuimeen, lentävät pois. ... Ja ne ympäröivät ja sulkevat sisäänsä Hänet joka on Pyhä ... Hänen Shekhinansa paikan kaikilla neljällä puolella." (173)
Edellinen sivu Seuraava sivu
161. Augustinus: Kirjeet 237, teoksessa PL 33:1037–38.  |
| Kuvaleike: Melchior. 2016. |
Lainauksen sisältämät viitteet (numerointi on alkuperäisen tekstin mukainen):
162. Stegmüller, Otto 1957: Diptychon. Teoksessa Reallexikon für Antike und Christentum. Stuttgart: Hiersemann, 3:1138.
163. Cabrol: Fernand: Diptyques (Liturgie). Teoksessa DACL 4:1050.
164. Cabrol: Diptyques, 1095–96.
165. Cabrol: Diptyques, 1046–47; Stegmüller, “Diptychon,” 1140.
166. Cabrol: Diptyques, 1061.
167. Cabrol: Diptyques, 1049.
168. Stegmüller: Diptychon, 1138, 1147; Cabrol, “Diptyques,” 1051, citing Bona.
169. Stegmüller: Diptychon, 1143.
170. Cabrol. Diptyques, 1059.
171. Stegmüller: Diptychon, 1147; cf. 1144–46.
172. Stegmüller: Diptychon, 1147, citing the famous Bobbio Missal.
173. Odeberg: 3 Enoch, kappale 39
Lähde:
Nibley, Hugh W.: The Early Christian Prayer Circle ilmestyi ensin aikakausjulkaisussa Brigham Young University Studies 19 (1978): 41—78. Se julkaistiin uudelleen teoksessa Mormonism and Early Christianity, osa 4 sarjassa Collected Works of Hugh Nibley. Salt Lake City: Deseret Book and F.A.R.M.S., 1987, 45—99. Se julkaistiin kolmannen kerran aikakauslehdessä Journal of the Book of Mormon and other Restoration Scripture, osa 19, nro 2 (2010), 64-95.
Ensimmäinen julkaisukerta on saatavissa osoitteessa:
https://byustudies.byu.edu/content/early-christian-prayer-circle
Nibley, Hugh W.: The Early Christian Prayer Circle ilmestyi ensin aikakausjulkaisussa Brigham Young University Studies 19 (1978): 41—78. Se julkaistiin uudelleen teoksessa Mormonism and Early Christianity, osa 4 sarjassa Collected Works of Hugh Nibley. Salt Lake City: Deseret Book and F.A.R.M.S., 1987, 45—99. Se julkaistiin kolmannen kerran aikakauslehdessä Journal of the Book of Mormon and other Restoration Scripture, osa 19, nro 2 (2010), 64-95.
Ensimmäinen julkaisukerta on saatavissa osoitteessa:
https://byustudies.byu.edu/content/early-christian-prayer-circle
Toinen julkaisukerta on saatavissa osoitteessa:
http://publications.mi.byu.edu/fullscreen/?pub=982&index=1
Kolmas julkaisukerta (kuvitettu) on saatavissa osoitteessa:
http://publications.mi.byu.edu/publications/jbms/19/2/S00006-50901ff4d24f85EarlyCh.pdf
Hugh Nibley (1910 - 2005) oli Birgham Youngin yliopiston professori vuosina 1946-1975 ja sen jälkeen emeritusprofessori vuoteen 1994.
Lähde: https://sites.lib.byu.edu/nibley/about/
Käännös: Markku Lorentz
http://publications.mi.byu.edu/fullscreen/?pub=982&index=1
Kolmas julkaisukerta (kuvitettu) on saatavissa osoitteessa:
http://publications.mi.byu.edu/publications/jbms/19/2/S00006-50901ff4d24f85EarlyCh.pdf
Hugh Nibley (1910 - 2005) oli Birgham Youngin yliopiston professori vuosina 1946-1975 ja sen jälkeen emeritusprofessori vuoteen 1994.
Lähde: https://sites.lib.byu.edu/nibley/about/
Käännös: Markku Lorentz