Lue tämän palstan lähtökohdista:

ajatuksista

025 - Rouvasta

"Taivaassako Isä yksin? Kuinka niin mä uskoisin? Totuus iankaikkisuuden kertoo: siell on Äitikin."
Eliza R. Snow (1804-1887)*

Kuva: A.Lorentz. Haapajärvi.
"Keskellä Ilmestyskirjaa ilmestyy naishahmo suurena tunnusmerkkinä taivaalla (Johanneksen ilmestys 11:19-12:17). Hänellä oli pukunaan aurinko, peribeblēmenē, joka saattaa myös tarkoittaa, että hän oli auringon ympäröimä tai hän oli sen sisällä. Hän on Aurinkorouva. Kuu on hänen jalkojensa alla, ja pään päällä seppeleenä kaksitoista tähteä, hän on aikeissa synnyttää lapsen. Hirviömäinen punainen lohikäärme, joka on toinen tunnusmerkki taivaalla, odottaa nielaistakseen lapsen. Lohikäärmeen häntä pyyhkäisee kolmanneksen taivaan tähdistä maahan, ja naisen vastasyntynyt poika nostetaan Jumalan valtaistuimelle ja asetetaan siellä kaikkien kansojen hallitsijaksi. Naisella on suuret siivet kuin kotkalla ja hän pakenee erämaahan, jossa Jumala on valmistanut hänelle paikan.
...
Suuri määrä kirjoituksia ja tutkimuksia temppelin Rouvasta jakautuu väistämättä laajalle alueelle ja useiden vuosisatojen ajalle, risteillen kulttuurien ja kielten välillä. Tämän tekstin osalta olemme enemmän tai vähemmän varmoja siitä, milloin se kirjoitettiin, ja olemme melko varmoja, että ensimmäiset kristityt käyttivät sitä ja säilyttivät sen. Vähemmän varmuuttaa on alkuperäisestä kielestä. Kreikan kieli Ilmestyskirjassa ei ole hyvää, ja on olemassa useita seikkoja, jotka viittaavat siihen, että alkuperäinen teksti oli kirjoitettu heprean kielellä; esimerkiksi kovin monet lauseet alkavat ja-sanalla.
...
Milloin Rouva synnyttää poikansa? Jotkut varhaiset kristityt liittivät Rouvan pojan syntymän Jeesuksen kasteeseen. Kun Hieronymus kirjoitti Jesajan kirjan luvusta 11, hän lainasi tämän Heprealaisevankeliumista, jota kristityt käyttivät: 'Ja tapahtui, kun Herra oli noussut vedestä, koko Pyhän Hengen lähde laskeutui ja lepäsi hänen päällään, ja sanoi hänelle: 'Poikani, kaikissa profeetoissa odotin sinua .... Sinä olet minun esikoiseni, joka hallitsee ikuisesti'. Myöhemmin samassa kohdassa, Hieronymus lainasi jälleen Heprealaisevankeliumia: 'Äitini Pyhä Henki'. Tätä lausetta lainasi myös Origenes Johanneksen selityksessään ja yhdessä hänen saarnoistaan Jeremiasta: 'Äitini Pyhä Henki'. Heprealaiset kristityt tiesivät, että ääni, jonka Jeesus kuuli kasteessaan, oli hänen Äitinsä, Pyhän Hengen, ääni. Edelleen, läntisessä Luukkaan evankeliumitekstissä, joka löytyy Codex Bezae käsikirjoituksessa, ääni kasteen yhteydessä puhuu Psalmin.2 jakeen 7 kokonaisuudessaan: 'Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin' (Luukas 2:23), mikä osoittaa, että Jeesus syntyi Hengestä kasteensa yhteydessä. Jesajan kohdassa, jota Hieronymus selitti, sanotaan: 'Herran Henki on lepäävä hänen päällään', mutta on syytä ymmärtää tämä Hengeksi, joka muuntuu Herraksi pikemminkin kuin Hengeksi, joka tulee Herrasta. Ne, jotka saivat tämän Hengen tulivat Herraksi.

Kuva: A.Lorentz. Auringonpilari.
...
Neitsyt on paljon kiistelty käännös ‘sanalle ‘almâ, mutta juutalaiset Egyptissä, jotka käänsivät Jesajan kreikaksi, valitsivat sanan parthenos, neitsyt. Niiden pakolaisten jälkeläisten joukossa, jotka olivat protestoineet Jeremialle ja jatkoivat Rouvan syvää kunnioittamista, on täytynyt olla olemassa kulttuurimuistia siitä, että tämä oli sanan merkitys.
Sana ‘almâ merkitsee kirjaimellisesti: 'piilotettu nainen', tai jopa 'ikuisuuden nainen'. Heprean kielinen juuri merkitsee 'salata' mutta myös etäinen tai 'ikuinen'. Kätketty nainen ajan ulkopuolella kuvaa täydellisesti Aurinkorouvaa kaikkeinpyhimmässä, joka edusti olotilaa ajan ulkopuolella. Kätketty Aurinkorouva ilmestyi uudelleen synnyttämään lapsensa.
Qumranin Suuressa Jesajan käärössä on mielenkiintoinen vaihtoehtoinen lukemistapa. Kun Jesaja tapaa kuningas Aahaan, ja ennen kuin hän antaa hänelle merkin neitsyeestä joka synnyttää pojan, hän sanoo kuninkaalle: 'Pyydä itsellesi merkki Herralta, Jumalaltasi' (Jesaja 7:11). Mutta yhtä kirjainta käärössä on muutettu joko kirjainmerkistä alef kirjainmerkkiin ‘ajin tai päinvastoin. Tekstin ‘ajin versio on nyt masoreettinen teksti, mutta alef versio sanoo: 'Pyydä itsellesi merkki Herran, sinun Jumalasi äidiltä'. Olen kuullut tämän hylättävän mahdottomana lukutapana sillä perusteella, että Herran äidissä ei ole mitään järkeä. Mutta kysymykseni kuuluu: 'Ei ole järkeä kenelle?' Herran äiti oli Aurinkorouva, joka ilmestyi jälleen kaikkeinpyhimpään ja synnytti lapsen joka otettiin ylös Jumalan valtaistuimelle. 'Herran äiti' on täysin järkevää niille, jotka myöhemmin tunnettiin kristittyinä.
...
Tässä esittämäni on hypoteesi, mutta se tuo järkeä varsin suureen osaan näytöstä, joka muutoin on sirpaleista. Aurinkorouva oli Messiaan äiti, joka oli ajettu temppelistään ja korvattu portolla. Vasta kun suuri portto on tuomittu ja tuhottu, saattoi Karitsan morsian palata, ja tässä me näemme välähdyksen toisesta näkökulmasta muinaiseen monarkiaan. Rouva oli kuninkaiden ikuinen Äiti, ja niin hän oli yhden kuninkaan puoliso ja myös seuraavan kuninkaan äiti. Ilmestyskirjassa häntä kutsutaan myös nimellä Henki-ja-morsian, tuolla kaksoisnimityksellä, mikä on luonteenomaista temppeliin liittyvälle puheelle, ja hän antaa elämän vettä sitä janoaville (Johanneksen ilmestys 22:17). Ja tämän vuoksi Heprealaisevankeliumissa Jeesus kuvaa Äitinsä Pyhänä Henkenä, ja Ilmestyskirja kuvaa hänet siivekkäänä naisena, jonka pukuna on aurinko, ja joka synnyttää Messiaan."

Margaret Barker

Lähde:
Barker, Margaret: The Woman clothed with the Sun in the Book of Revelation. Esitelmäjulkaisu. 2013 "The Lady of the Temple" Conference. Academy for Temple Studies. 23.10.2013 Utah State University campus.
Artikkeli on saatavissa osoitteessa: http://www.templestudies.org/home/2013-the-lady-of-the-temple-conference/papers/

[Aiheeseen liittyvää asiaa on myös sivulla 009 - Kirjan uskomusperinteestä]


Margaret Barker on kehittänyt raamatuntutkimukseen lähestymistavan, joka nykyisin tunnetaan temppeliteologiana. Hän opiskeli teologiaa Cambridgen yliopistossa, Englannissa ja jatkoi tutkimustyötään itsenäisesti. Hänet valittiin Vanhan testamentin tutkimusseuran johtajaksi vuonna 1998, ja hän toimitti seuran toisen erikoistutkielmasarjan, joka julkaistiin Ashgaten toimesta. Hän on myös kirjoittanut 17 kirjaa, jotka muodostavat sarjan, myöhempien teosten rakentuessa hänen aikaisempiin päätelmiinsä. 
Vuodesta 1997 hän on ollut mukana Uskonto, Tiede ja Ympäristö symposiumeissa, toiminnassa, jonka kutsui kokoon Konstantinopolin ja Uuden Rooman arkkipiispa, ekumeeninen patriarkka Bartolomeos I. Tämä työ on johtanut kehittämään temppeliteologian käytännöllisiä sovelluksia kristillisen ympäristöteologian perustaksi.
Heinäkuussa 2008 hänelle myönnettiin Canterburyn arkkipiispan toimesta Doctor of Divinity arvonimi, tunnustuksena hänen työstään Jerusalemin temppelin ja kristillisen liturgian parissa, mikä on myötävaikuttanut merkittävästi Uuden testamentin ymmärtämiseen ja avannut tärkeitä tutkimuksen alueita.
Hän on kirjoittanut ja toimittanut julkaisuja yhteistyössä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon piirissä toimivien tutkijoiden kanssa ja luennoinut tämän tutkijayhteisön järjestämissä kokouksissa. Esimerkkejä näistä, ylläolevan tekstin lähteenä olevan esitelmäartikkelin lisäksi, ovat julkaisut:
- Barker, Margaret 2005: Joseph Smith and Preexilic Israelite Religion. Teoksessa Welch, John W. 2005: The Worlds of Joseph Smith. BYU Studies. Brigham Young University. Provo, Utah. 2006.
- Welch, John W. 2009: The Sermon on the Mount in the Light of the Temple. Julkaistu 2009 ja 2016 monografiasarjassa Barker, Margaret toim.: Society for Old Testament Study Monographs. Ashgate / Routledge. London / New York.
Margaret Barker on äiti ja isoäiti sekä metodistisaarnaaja.

Käännökset: Markku Lorentz

*Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon lauluja. 1985. Laulu 184: Taivaan Isä. Sanat: Eliza R. Snow. Sanojen suomentajaa ei ole ilmoitettu teoksessa.