 |
| Kuva: Markku Lorentz. Kirkkonummi, 2/2017. |
Joseph Smith ja
Ensimmäisen Mooseksen kirjan arkkitehtuuri
Mooseksen kirjan luvut 1-7 sisältävät viisi merkittävää jaksoa, jotka voidaan hahmotella niiden varhaisimpien käsikirjoitusten kirjoitustavan, näitä seuranneen julkaisun ja niiden kerronnan sisäisen kulun perusteella. Nämä viisi jaksoa ovat seuraavat:
[1] Mooses 1:
Tämä luku kirjoitettiin alunperin erillisenä ilmoituksena, jonka nimenä oli "Joseph ilmoituksensaajalle annettu ilmoitus kesäkuussa 1830". (4) Se julkaistiin myös itsenäisenä ilmoituksena Times and Seasons -sanomalehdessä. (5) Tämä luku toimii esipuheena Mooseksen kirjalle. Se on sisällytetty kehykseen [inclusio*]: "Jumalan sanat jotka hän puhui Moosekselle aikana jolloin Mooses temmattiin sangen korkealle vuorelle" (Mooses 1:1); "Nämä sanat oli puhuttu Moosekselle vuorella jonka nimeä ei tulla tuntemaan ihmislasten keskuudessa" (Mooses 1:42). (6) Mooseksen kirjan ensimmäisessä luvussa kertoja puhuu omalla äänellään, viitaten Jumalaan kolmannessa persoonassa. Sen jälkeen kun on siirrytty lukuun 2, kertoja puhuu Jumalasta ensimmäisessä persoonassa myös puhuessaan Mooseksesta yleisölle (Mooses 4:1,32). Mooses 1 päättyy sivuhuomautukseen yleisölle ja sanaan Aamen (Mooses 1:42).
[3] Mooses 5:
Varhaisissa käsikirjoituksissa tämä luku alkoi otsikolla "Ilmoitus joka koskee Aadamia sen jälkeen kun hänet oli karkotettu Eedenin puutarhasta". (8) Mooses 5 päättyy tiivistelmään ("Ja niin kaikki asiat vahvistettiin Aadamille pyhällä toimituksella ja evankeliumia saarnattiin ja maailmaan lähetettiin julistus että se olisi maailmassa sen loppuun asti ja näin tapahtui") ja sanaan Aamen. (Mooses 5:59).
[4] Mooses 6:
Vaikka siirtymistä luvusta 5 lukuun 6 ei ole merkitty varhaisimpaan käsikirjoitukseen, toinen käsikirjoitus aloittaa luvun 6 uudella otsikolla: "sukuluettelo Aadamista Henokiin ja pelastussuunnitelma jne." (9) Se alkaa luonnollisella aihealueen muutoksella, kuvaten Setin syntymän, joka päätyy jatkamaan patriarkaalista sukulinjaa Abelin kuoleman jälkeen. Se myös esittelee Henokin ja kuvailee hänen saarnaamistaan. Kuten luvussa 5, se päättyy lyhyeen tiivistelmään ("Katso sinä olet yhtä minussa Jumalan lapsi ja näin voi kaikista tulla minun lapsiani") ja jälleen kerran sanaan Aamen (Mooses 6:68).
[5] Mooses 7:
Varhaisimmassa käsikirjoituksessa siirtyminen Mooseksen kirjan luvusta 6 lukuun 7 oli merkitty hakasululla, kuten myös luvun 7 loppu. Toisessa käsikirjoituksessa luvulle oli annettu otsikoksi "Henokin profetia jne." Luku 7 julkaistiin itsenäisenä ilmoituksena Evening and Morning Star -sanomalehdessä. (10) Se kuvailee Henokin ilmestyksen. Siihen sisältyy monia samanlaisuuksia Mooseksen kirjan luvun 1 kanssa - esimerkiksi sekä Mooses että Henok menevät korkealle paikalle ja puhuvat Jumalan kanssa kasvoista kasvoihin - ja sitä voidaankin pitää loppusanoina, vastaten Mooseksen kirjan luvun 1 sisältämää esipuhetta.
Vaikka kerronta jatkuu Mooseksen kirjan lukuun 8 ja siitä eteenpäin (11), luvut 1-7 ovat aihepiiriltään johdonmukainen kokonaisuus ja ne voidaan ymmärtää kokonaisrakenteen suhteen erillisiksi siitä, mikä niiden jälkeen seuraa.
Viittet:
(4) OT 1, folio 1. Käsikirjoituksessa OT 2 tämä otsikko on sama, kuiutenkin siten, että sanan Revelator [ilmoituksensaaja] sijalla on sana Seer [näkijä]; ks. Faulring, Scott. H., Jackson, Kent P. ja Matthews, Robert J., toim. 2004: Joseph Smith's New Translation of the Bible: Original Manuscripts. Provo: Religious Studies Center at Brigham Young University, 83, 591.
(5) Times and Seasons, tammikuu 1843 [Nro 5, 16.1.1843], 71-73.
(6) Kaikki lainaukset Mooseksen kirjasta, ellei muutoin ole ilmoitettu, ovat varhaisimman käsikirjoituksen, OT 1, mukaisia sellaisina kuin ne on puhtaaksikirjoitettu teokseen Faulring, Jackson ja Matthews: Joseph Smith's New Translation. Alkuperäinen oikeinkirjoitus ja välimerkit on säilytetty, mutta käsikirjoitukseen tehdyt muutokset on esitetty vain, mikäli ne ovat merkityksellisiä esitettyjen perusteluiden kannalta.
(7) OT 1, folio 3; ks. Faulring, Jackson ja Matthews: Joseph Smith's New Translation, 86.
(8) OT 1, folio 8; ks. Faulring, Jackson ja Matthews: Joseph Smith's New Translation, 92.
(9) OT 2, folio 14; ks. Faulring, Jackson ja Matthews: Joseph Smith's New Translation, 608.
(10) Evening and Morning Star, elokuu 1832, 44-47.
(11) Mooseksen kirja on ote Joseph Smithin raamatunkäännöksestä. Se päättyy äkillisesti Nooasta kertovan tekstin alussa, johtuen siitä tosiasiasta, että ensimmäisen painoksen (1851) toimittajalla, Franklin D. Richardsilla oli käytettävissään Joseph Smithin käännöksen aineistoa ainoastaan tuohon kohtaan saakka. Ks. Matthews, Robert J. 1985: What is the Book of Moses? teoksessa Millet, Robert L. ja Jackson, Kent P. 1985: Studies in Scripture, Volume Two: The Pearl of Great Price. Salt Lake City: Randall Book Co., 31, 34-35. Kiitokseni Jeffrey Bradshawlle tämän saattamisesta tietooni.
* Raamatuntutkimuksessa inclusio on kirjallinen tyylikeino ... joka muodostuu, kun luodaan kehys sijoittamalla samanlaista materiaalia jakson alkuun ja loppuun ... (wikipedia.org). Vakiintunutta suomenkielistä vastinetta ei tätä käännettäessä löytynyt. Joissakin suomenkielisissä teksteissä on käytetty inclusio-termiä sellaisenaan (suom. huom.).
Lähde:
Calabro, David M. 2016: Joseph Smith and the Architecture of Genesis. Teoksessa Ricks, Stephen D. ja Parry, Donald W., toim. 2016: The Temple: Ancient and Restored. Orem, UT ja Salt Lake City, UT: The Interpreter Foundation ja Eborn Books, 165-181.
Tekijä ja The Interpreter Foundation ovat antaneet luvan tämän artikkelikäännöksen julkaisuun.
Sivulla olevat luontokuvat ovat somisteita, ne eivät liity tekstiin.
[2] Mooses 2-4:
Nämä luvut, joiden nimenä varhaisimmissa käsikirjoituksissa on "Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta Kristuksen kirkon vanhimmille annettu ilmoitus" (7), vastaavat [Raamatun] 1. Mooseksen kirjan lukuja 1-3. Ne kertovat luomisesta ja tapahtumista Eedenin puutarhassa, päättyen Aadamille ja Eevalle annettuihin käskyihin ja heidän karkottamiseensa Eedenin puutarhasta. Luku 4 päättyy yleisölle annettuun sivuhuomautukseen, joka on hyvin samanlainen kuin vastaava Mooseksen kirjan kohdassa 1:42, ja lopussa on myös sana Aamen (Mooses 4:32).
[3] Mooses 5:
Varhaisissa käsikirjoituksissa tämä luku alkoi otsikolla "Ilmoitus joka koskee Aadamia sen jälkeen kun hänet oli karkotettu Eedenin puutarhasta". (8) Mooses 5 päättyy tiivistelmään ("Ja niin kaikki asiat vahvistettiin Aadamille pyhällä toimituksella ja evankeliumia saarnattiin ja maailmaan lähetettiin julistus että se olisi maailmassa sen loppuun asti ja näin tapahtui") ja sanaan Aamen. (Mooses 5:59).
[4] Mooses 6:
Vaikka siirtymistä luvusta 5 lukuun 6 ei ole merkitty varhaisimpaan käsikirjoitukseen, toinen käsikirjoitus aloittaa luvun 6 uudella otsikolla: "sukuluettelo Aadamista Henokiin ja pelastussuunnitelma jne." (9) Se alkaa luonnollisella aihealueen muutoksella, kuvaten Setin syntymän, joka päätyy jatkamaan patriarkaalista sukulinjaa Abelin kuoleman jälkeen. Se myös esittelee Henokin ja kuvailee hänen saarnaamistaan. Kuten luvussa 5, se päättyy lyhyeen tiivistelmään ("Katso sinä olet yhtä minussa Jumalan lapsi ja näin voi kaikista tulla minun lapsiani") ja jälleen kerran sanaan Aamen (Mooses 6:68).
[5] Mooses 7:
Varhaisimmassa käsikirjoituksessa siirtyminen Mooseksen kirjan luvusta 6 lukuun 7 oli merkitty hakasululla, kuten myös luvun 7 loppu. Toisessa käsikirjoituksessa luvulle oli annettu otsikoksi "Henokin profetia jne." Luku 7 julkaistiin itsenäisenä ilmoituksena Evening and Morning Star -sanomalehdessä. (10) Se kuvailee Henokin ilmestyksen. Siihen sisältyy monia samanlaisuuksia Mooseksen kirjan luvun 1 kanssa - esimerkiksi sekä Mooses että Henok menevät korkealle paikalle ja puhuvat Jumalan kanssa kasvoista kasvoihin - ja sitä voidaankin pitää loppusanoina, vastaten Mooseksen kirjan luvun 1 sisältämää esipuhetta.
Vaikka kerronta jatkuu Mooseksen kirjan lukuun 8 ja siitä eteenpäin (11), luvut 1-7 ovat aihepiiriltään johdonmukainen kokonaisuus ja ne voidaan ymmärtää kokonaisrakenteen suhteen erillisiksi siitä, mikä niiden jälkeen seuraa.
 |
| Kuvaleike: Markku Lorentz. 2017. |
(4) OT 1, folio 1. Käsikirjoituksessa OT 2 tämä otsikko on sama, kuiutenkin siten, että sanan Revelator [ilmoituksensaaja] sijalla on sana Seer [näkijä]; ks. Faulring, Scott. H., Jackson, Kent P. ja Matthews, Robert J., toim. 2004: Joseph Smith's New Translation of the Bible: Original Manuscripts. Provo: Religious Studies Center at Brigham Young University, 83, 591.
(5) Times and Seasons, tammikuu 1843 [Nro 5, 16.1.1843], 71-73.
(6) Kaikki lainaukset Mooseksen kirjasta, ellei muutoin ole ilmoitettu, ovat varhaisimman käsikirjoituksen, OT 1, mukaisia sellaisina kuin ne on puhtaaksikirjoitettu teokseen Faulring, Jackson ja Matthews: Joseph Smith's New Translation. Alkuperäinen oikeinkirjoitus ja välimerkit on säilytetty, mutta käsikirjoitukseen tehdyt muutokset on esitetty vain, mikäli ne ovat merkityksellisiä esitettyjen perusteluiden kannalta.
(7) OT 1, folio 3; ks. Faulring, Jackson ja Matthews: Joseph Smith's New Translation, 86.
(8) OT 1, folio 8; ks. Faulring, Jackson ja Matthews: Joseph Smith's New Translation, 92.
(9) OT 2, folio 14; ks. Faulring, Jackson ja Matthews: Joseph Smith's New Translation, 608.
(10) Evening and Morning Star, elokuu 1832, 44-47.
(11) Mooseksen kirja on ote Joseph Smithin raamatunkäännöksestä. Se päättyy äkillisesti Nooasta kertovan tekstin alussa, johtuen siitä tosiasiasta, että ensimmäisen painoksen (1851) toimittajalla, Franklin D. Richardsilla oli käytettävissään Joseph Smithin käännöksen aineistoa ainoastaan tuohon kohtaan saakka. Ks. Matthews, Robert J. 1985: What is the Book of Moses? teoksessa Millet, Robert L. ja Jackson, Kent P. 1985: Studies in Scripture, Volume Two: The Pearl of Great Price. Salt Lake City: Randall Book Co., 31, 34-35. Kiitokseni Jeffrey Bradshawlle tämän saattamisesta tietooni.
Lähde:
David M. Calabro on tutkija Brigham Youngin yliopiston uskontotutkimuksen Neal A. Maxwell instituutissa (Neal A. Maxwell Institute for Religious Scholarship). Hän suoirtti tohtorin tutkinnon Chicagon yliopiston muinaisen Lähi-Idän tutkimusyksikössä vuonna 2014. Hänen tutkimustyönsä kohdistuu muinaisen Lähi-Idän kehonkieleen ja rituaaleihin.
Tekijä ja The Interpreter Foundation ovat antaneet luvan tämän artikkelikäännöksen julkaisuun.
Sivulla olevat luontokuvat ovat somisteita, ne eivät liity tekstiin.
Käännös: Markku Lorentz