003 - Näky 1820 - kirjoitettu vuonna 1832.

Kuva: Eeva Kennedy. Utah. 2010.

Näystä kirjoitettuja ensisijaisia versioita (vuosilta 1832, 1835, 1838-1839 ja 1842) käsitellään sivuilla 003, 022, 042 ja 045.

"Ollessani noin kahdentoista vuoden iässä mieleeni alkoivat vakavasti vaikuttaa mitä painavimmat huolet kuolemattoman sieluni hyvinvoinnista, mikä sai minut etsimään vastausta pyhistä kirjoituksista, uskoen, kuten minulle oli opetettu, että ne sisälsivät Jumalan sanan.
Ja niin niihin syventyminen ja eri uskontokuntiin kuuluvien läheinen tuntemus sai minut ihmettelemään tavattomasti, sillä huomasin, että he eivät kaunistaneet uskonharjoitustaan pyhällä vaelluksella ja hurskaalla puheella sen mukaisesti, mitä olin lukenut pyhästä kirjasta. Tätä sieluni suri syvästi.
Niinpä kahdentoista vuoden iästä aina viiteentoista asti pohdin sydämessäni monia asioita, jotka koskivat ihmiskunnan tilaa, kiistoja ja hajaannusta, jumalattomuutta ja kauhistuksia ja pimeyttä, mikä vallitsi ihmisten mielissä. Mieleni tuli suuresti onnettomaksi pelätessäni tulevani tuomituksi syntieni tähden, ja tutkimalla pyhiä kirjoituksia havaitsin, että ihmiskunta ei turvautunut Herraan, vaan oli luopunut todellisesta ja elävästä uskosta, eikä ollut yhteisöä tai uskonryhmää, joka olisi ollut rakennettu Jeesuksen Kristuksen evankeliumin varaan, Uuteen testamenttiin kirjoitetun mukaisesti.
Tunsin, että minun oli surtava omien syntieni ja maailman syntien vuoksi, sillä opin pyhistä kirjoituksista, että Jumala oli sama eilen, tänään ja ikuisesti ja että hän ei katso henkilöön, sillä hän on Jumala.
Sillä minä katselin aurinkoa, joka loistollaan valaisee maan, ja myös kuuta, niiden liikkuessa majesteetillisina läpi taivaan ja myös tähtien loistetta radoillaan ja maata, jolla seisoin, ja kedon eläimiä ja taivaan lintuja ja vesien kaloja, sekä maan päällä majesteettisuudessaan ja kauneutensa väkevyydessä kulkevaa ihmistä, jonka voima ja äly hallitsevat asioita, jotka ovat sangen suuria ja ihmeellisiä, jopa Hänen kaltaisiaan, joka ne loi. Ja pohtiessani näitä asioita sydämeni huudahti: 'Oikein on viisas mies sanonut: "Tyhmä on se, joka sanoo sydämessään, että Jumalaa ei ole"'.
Sydämeni huudahti: 'Kaikki nämä todistavat ja osoittavat, että on kaikkivoipa ja kaikkialla läsnäoleva voima, olento, joka valmistaa lait ja asetukset ja sitoo kaiken niiden rajoihin, hän, joka täyttää ikuisuuden, joka oli ja on ja tulee olemaan kaikesta iankaikkisesta iankaikkiseen'.
Ja pohdin kaikkea tätä ja sitä, että tämä olento etsii niitä, jotka palvelevat Häntä hengessä ja totuudessa.
Siksi minä huusin Herraa armahtamaan minua, sillä ei ollut ketään muuta, jonka luo saatoin mennä saadakseni armoa. Ja Herra kuuli minun huutoni erämaassa, ja ollessani huutamassa avuksi Herraa <16:nnella ikävuodellani> *, tulipatsas, jonka valo oli kirkkaampi kuin keskipäivän aurinko, lankesi ylhäältä ja lepäsi päälläni ja minut täytti Jumalan henki. Ja Herra avasi taivaat minulle. Ja minä näin Herran.
Ja hän puhui minulle, sanoen: 'Joseph, poikani, sinun syntisi on annettu sinulle anteeksi. Mene, kulje minun säädöksissäni ja pidä minun käskyni. Katso, minä olen kirkkauden Herra. Minut ristiinnaulittiin maailman tähden, että kaikilla niillä, jotka uskovat minun nimeeni, olisi iankaikkinen elämä. Katso, maailma on synnin vallassa tällä hetkellä, eikä kukaan tee hyvää, ei, ei yksikään. He ovat kääntyneet pois evankeliumista eivätkä pidä minun käskyjäni. He lähestyvät minua huulillaan, ja heidän sydämensä on minusta kaukana. Ja minun vihani syttyy maan asukkaita kohtaan, tehdäkseni heille heidän jumalattomuutensa mukaisesti ja saattaakseni tapahtumaan sen, mikä on puhuttu profeettojen ja apostolien suulla. Näe ja katso, minä tulen pian, koska niin on minusta kirjoitettu, pilvissä, puettuna Isäni kirkkauteen.'
Ja minun sieluni oli täynnä rakkautta. Ja monta päivää saatoin riemuita suurella ilolla, ja Herra oli kanssani; mutta en löytänyt ketään, joka uskoisi tätä taivaallista näkyä. Kuitenkin pohdin näitä asioita sydämessäni."

Joseph Smith (1805-1844): Historia, noin kesällä 1832

<>* Alkuperäisessä tekstissä tämä lisäys on kirjoitettu rivin yläpuolelle Frederick G. Williamsin käsialalla.

Alkuperäinen teksti on Joseph Smith Papers -sivustolla.
Käännös: Markku Lorentz (kieliopin, välimerkkien ja kirjainkoon osalta olen käyttänyt oppaana Joseph Smith Papers sivuston sivua http://www.josephsmithpapers.org/articles/primary-accounts-of-first-vision).

Vrt. Joseph Smith - Historia 1:5-20.

Kuva: The Joseph Smith Papers. History, circa Summer 1832. 

"Tämä on viimeistelemättömin kaikista Josephin kuvauksista. Tässä hän, suurelta osin kirjaimellisesti omalla kynällään asiakirjan kirjoittaen, vuodatti kokemuksensa noille sivuille, kertoen mahdollisimman tarkasti, mitä Jumalan alentuva käynti merkitsi Josephin syntiselle nelitoistavuotiaalle itselle. Myöhemmät kuvaukset ovat enemmän tietoisia näyn merkityksestä koko ihmiskunnalle, mutta mikään niistä ei ylitä tämän varhaisimman tunnetun kuvauksen kertomusta siitä, mitä se merkitsi juuri nuorelle Joseph Smithille."

Steven C. Harper

Lähde:
Harper Steven C. 2011. Four Accounts and Three Critiques of Joseph Smith’s First Vision [Joseph Smithin ensimmäisen näyn neljä selostusta ja kolme kritiikkiä]. FairMormon Conference Aug 4-5, 2011, Sandy UT.
Lisätietoa:
Gospel Topics: First Vision Accounts. Saatavissa sivulla https://www.lds.org/topics/first-vision-accounts?lang=eng
Harper Steven C. 2012. Evaluating Three Arguments Against Joseph Smith’s First Vision [Joseph Smithin ensimäistä näkyä vastaan esitetyn kolmen todistelun arviointia]. Interpreter 2/2012, 17-33.



Steven C. Harper on historioitsija Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon historiaosastolla. Hän oli aikaisemmin kirkon historian ja opin professori Brigham Youngin yliopistolla vuosina 2002-2012 ja BYU Hawaii yliopistossa vuosina 2000-2002. Vuodesta 2002 lähtien hän on työskennellyt toimittajana Joseph Smith Papers projektissa ja asiakirjatoimittajana BYU Studies osastolla.

Käännös: Markku Lorentz