 |
| Kuva: M.Lorentz. Muorran laakso. 1995. |
"... vuonna 1909 maailmankuulu historioitsija Eduard Meyer otti vuoden virkavapaata Berliinin yliopistosta asuakseen Yhdysvalloissa, jossa muiden hankkeiden ohella, hän kokosi tietoa mormoneista, toivoen siten saavansa näkemystä islamin ja kristinuskon varhaisesta kehityksestä. Kun hän julkaisi tuloksiaan, hänellä oli kuitenkin vain vähän sanottavaa mormonien pyhistä kirjoituksista. Itse asiassa hän myönsi, että hän 'ei ollut pystynyt lukemaan koko Mormonin kirjaa', puolustellen itseään havainnolla, että 'yksikään ihminen, uskovaa lukuunottamatta, ei voisi löytää voimia lukea koko juttua', kuvaillen sitä 'kömpelöksi, äärimmäisen yksitoikkoiseksi, itseään toistavaksi, ... [ja niin] epäjohdonmukaiseksi, kuin voisi odottaakin täysin kouluttamatomalta mieheltä, joka saneli sen puoliunessa'. Nykyaikana tällainen rivakka irtisanoutuminen ei olisi vain hämmentävää; se olisi väärin. Mark Twain, joka aikoinaan ikimuistoisesti nimitti Mormonin kirjaa 'painetuksi kloroformiksi', on myös lähteenämme sutkaukselle, jonka mukaan Wagnerin musiikki on 'parempaa kuin miltä se kuulostaa'. Hieman yllättäen tuo jälkimmäinen kuvaus saattaakin itse asiassa tarkemmin kuvata Mormonin kirjaa. On kiistatonta, että kirjan sanat voivat kuulostaa hankalilta, itseään toistavilta ja jäljitellyiltä, mutta jos suuntaamme huomiomme syvemmälle, muodon ja rakenteen tasolle, on siinä paljon enemmän sisältöä kuin ensi näkemältä (tai kuulemalta) voi havaita. Wagnerin musiikki saattaa vaatia hieman totuttelua, mutta siitä paljastuu selvästi osoitettavia kauneusarvoja, vaikka ne eivät ole välittömästi nähtävissä. Ja, riittävästi tarkaten ja tutkien, se, mikä saattaa aluksi tuntua vastenmieleiseltä tai ristiriitaiselta, voi muodostua arvostetuksi ja jopa rakastetuksi. John W. Welch, Brigham Youngin yliopistosta, kertoo kokemuksesta, joka hänellä oli Anchor Bible sarjan kuuluisan päätoimittajan kanssa: 'Kun professori David Noel Freedman ja minä luimme yhdessä läpi luvun Alma 36, pitäen mielessämme kiasmin, hän huomautti minulle: "Mormonit ovat hyvin onnekkaita. Heidän kirjansa on erittäin kaunis"'. Se oli ystävällinen ja jalomielinen kommentti tutkijalta, joka oli valmis ottamaan tuoreen näkökulman jonkun toisen pyhään kirjoitukseen. Työskentelipä Joseph Smith oveluuden, nerouden, tai ilmoituksen kautta, Mormonin kirja on merkittävä teksti, joka ansaitsee vakavaa tutkimusta. Se on parempi kuin miltä se kuulostaa."
Grant Hardy
Hardy, Grant 2010.
Understanding the Book of Mormon: A Reader’s Guide [Mormonin kirjan ymmärtäminen: lukijan opas]. Oxford University Press, New York. Afterword, loc. 5800 Kindle.
Kirja on hankittavissa sivulla
Amazon.com
Grant Hardy on historian ja uskonnon tutkimuksen professori ja humanistisen ohjelman johtaja University of North Carolina at Asheville yliopistossa.
Lisätietoja sivulla:
https://history.unca.edu/faces/faculty/grant-hardy
Käännös: Markku Lorentz
