021 - Työkaluna olemisesta

Kuva: M.Lorentz. Naantali. 1998.

"Sean McDowell, tunnetun evankelisen uskonpuolustajan, Josh MacDowellin (usean suositun teoksen, mm. 'Enemmän kuin puuseppä', kirjoittaja) poika ja itsekin apulaisprofessori kristillisen uskonpuolustuksen ohjelmassa Etelä-Kalifornian Biola yliopistossa, kertoo hyödyllisen tarinan oman itsensä kustannuksella.
Hän oli, hän kertoo, vierailemassa Coloradon osavaltiossa sijaitsevassa Breckenridgen kaupungin hiihtokeskuksessa, kun hän päätti mennä leikkauttamaan hiuksensa. Kun hänen vuoronsa tuli, kampaaja, joka leikkasi hänen hiuksiaan, huomasi, että hän luki kristillistä kirjaa. Hiusmuotoilijat rupattelevat usein asiakkaidensa kanssa työtä tehdessään, Tuo nuori nainen kuitenkin halusi nostaa esiin melkoisen vakavan aiheen. Sopisiko, että hän kysyisi asiakkaaltaan jotakin, mitä hän oli pohtinut Jumalasta?
'Tietenkin vastasin myönteisesti', muistelee McDowell, 'nauttien mahdollisuudesta puhua teologiasta. Olinhan sentään opiskellut uskonpuolustusta ja olin valmis antamaan kaikki oikeat vastaukset. Antaa tulla, ajattelin, hymyillen itsekseni.'
Hiusmuotoilija empi hetken ja syöksähti sitten huolenaiheeseensa. 'Miksi', hän kysyi, 'Jumala sallii niin paljon pahaa ja kärsimystä maailmassa?'
'Ihanko oikeasti, siinäkö kaikki?' ajatteli McDowell itsekseen.
'Se on yksi kaikkein eniten esitettyjä kysymyksiä uskonpuolustuksen alalla ja olin valmis klassiseen vapaan tahdon puolustukseen - korostaen, että Jumala haluaa rakentaa yhteyden meidän kanssamme, ja se on mahdollista vain, jos meillä on vapaa tahto. Korostin, että paha voi olla olemassa vain, jos on ensin mittapuu yleispätevälle hyvyydelle ja hyvyys voi olla olemassa vain, jos on olemassa Jumala.
Tämä johti uusiin kysymyksiin ja huomasin pystyväni vastaamaan jokaiseen melko helposti. Toisin sanoen juuri tuo hänen kysymyksensä, korostin, edellyttää Jumalan olemassaolon.'
Hänen lukeneisuutensa ja tutkimustyönsä tuottivat hedelmää. McDowell ajatteli pärjäävänsä oikein hyvin donkkaavilla perusteluillaan 'kunnes hiusmuotoilija pysähtyi pitkäksi toviksi, nosti sakset pois tukastani, ja alkoi sitten itkeä. Hän keskeytti hiusten leikkaamisen ja sanoi ääni väristen: "Tuohan on ihan roskapuhetta! Sinulla on vastaus kaikkeen. Se ei voi olla niin yksinkertaista. Sinä et nyt vaan ymmärrä. "'

Kuva: M.Lorentz. Suvisaaristo. 2011.

McDowell oli hölmistynyt. Se minkä hän oletti sujuvan niin tyylikkäästi, olikin itse asiassa ollut katastrofaalinen epäonnistuminen. Hän ei ollut auttanut kysyjää lainkaan, ei ollut saattanut häntä lähemmäksi tyyntä uskoa Jumalaan ja Kristukseen, eikä ollut edustanut kristinuskoa ollenkaan hyvin.
Muutamaa minuuttia myöhemmin, parturi-kampaamon ulkopuolella, hän kääntyi ystävänsä puoleen, joka oli ollut paikalla hänen kanssaan ja kuullut keskustelun, kysyen, mikä oli mennyt pieleen. Tai tarkemmin sanottuna hän kysyi, miksi 'hän oli ollut niin voimakkaasti puolustuskannalla.'
'No', hänen ystävänsä vastasi harkitsevan tauon jälkeen, 'ymmärrätkö ollenkaan kuinka ylimielinen olit häntä kohtaan?'
McDowell oli järkyttynyt. Ja hyvin todennäköisesti hän oli enemmän kuin vähän puolustuskannalla itsekin.
'Mutta, kävellessämme pitkin Breckenridgen katuja, ajattelin tuota kohtaamista ja tajusin, että hän oli aivan oikeassa. Sen sijaan, että olisin todella kuunnellut kysyjää, kyselemällä ja yrittämällä oppia hänestä, olin enemmän kiinnostunut saamaan pisteitä ja valloittamaan järkeilyllä. Omat vastaukseni antoivat vaikutelman esipakatuista ääninäytteistä pikemminkin kuin myötätuntoisesta ja kunnioittavasta vastakaiusta. Se mitä näin, ehkä ensimmäistä kertaa, oli, että totuus on yhdistettävä armoon ja että se, mitä sanomme, on tärkeää ... mutta se, miten sen sanomme, on yhtä olennaista.'
...
Sean McDowell otti opikseen epäonnistumisestaan Breckenridgessa. Hän sanookin:
'Aina kun kärsimyksen ja pahan ongelma tulee esille, yritän välttää yksinkertaisia ​​vastauksia. Tyypillisesti vastaan kysymyksellä: "Kaikkien niiden asioiden joukosta, joita voit kysyä Jumalalta, miksi kysyt juuri tästä?" Joskus ihmisillä on aito älyllinen ongelma, jonka kanssa he tahtovat kamppailla ja olen enemmän kuin mielelläni avuksi. Mutta kovin usein älyllinen kysymys peittää taakseen syvän henkilökohtaisen haavan. Kun kysyn tämän kysymyksen, kuulen usein tuskallisia tarinoita sairaudesta, rikkoutuneista suhteista ja pahoinpitelystä. Kristillinen vastaaminen ei ole vain syiden kertomista, vaikka sillekin on aikansa, vaan "itkemistä itkevien kanssa" (Room. 12:15) ja lohdun ja huolenpidon osoittamista murheellisille (Ps. 82:3).'"

Daniel C. Peterson

Peterson, Daniel C. 2016: On Being a Tool. Interpreter: A Journal of Mormon Scripture 19. vii-xv
Artikkeli on saatavissa osoitteessa http://www.mormoninterpreter.com/on-being-a-tool/
(Kertomus sisältyy teokseen: McDowell, Sean, toim. 2016: A New Kind of Apologist. Harvest House. Eugene, OR. 11–13.)

Daniel C. Peterson on islamin tutkimuksen ja arabian kielen professori Brigham Youngin yliopistossa.

Käännös: Markku Lorentz