Lue tämän palstan lähtökohdista:

ajatuksista

146 - Raamatun alun rakennustaiteesta - osa 1/10

Kuva: Eeva Kennedy. Havaiji. 2017.

Joseph Smith ja 
Ensimmäisen Mooseksen kirjan arkkitehtuuri

David M. Calabro


Elämänsä aikana Joseph Smith toi esiin ainakin neljä versiota kertomuksesta, johon jatkossa viittaan ilmaisulla "syntykertomus". Tämä syntykertomus koostuu maailman luomisesta, Aadamin ja Eevan kokemuksista Eedenin puutarhassa, sekä heidän ja heidän lähimpien jälkeläistensä kohdalle koituneista tapahtumista puutarhasta karkottamisen jälkeen. Kukin näistä versioista eroaa olennaisesti Ensimmäisen Mooseksen kirjan raamatullisesta tekstistä, ja ne ovat myös keskenään erilaisia. Syntykertomuksen versioihin lukeutuvat seuraavat tekstit:

[1] Mormonin kirjasta löytyvät hajallaan olevat viittaukset; (1)
[2] Mooseksen kirjassa [Kallisarvoisessa helmessä] oleva tarkistettu raamatullinen kertomus;
[3] Abrahamin kirjassa [Kallisarvoisessa helmessä] oleva kertomus ja
[4] versio, joka esitetään temppeliendaumentissa. (2)

Tulen keskittymään näistä toisena mainittuun, Mooseksen kirjaan, erityisesti sen lukuihin 1-7, jotka ilmoitettiin Joseph Smithille kesäkuun ja joulukuun välisenä aikana vuonna 1830. Monet ovat jo osoittaneet niihin sisältyviä temppeliin läheisesti liittyviä aiheita. (3) Tulen viemään nämä havainnot askeleen pidemmälle väittäessäni, että Mooseksen kirjan luvut 1-7 ovat perusteiltaan rituaalinen teksti, jonka osatekijät on sovellettu Salomon temppelin rakenteellisiin piirteisiin. Tulen sen jälkeen käsittelemään, miten tämä Mooseksen kirjan lukutapa saattaisi olla vuorovaikutuksessa [Raamatun] Ensimmäiseen Mooseksen kirjaan kohdistuvan nykyaikaisen tutkimuksen kanssa; ja lopuksi, kuinka tämä Mooseksen kirjan lukutapa voi tarjota oivaltavia ajatuksia sekä muinaisista että nykyaikaisista rituaalikäytännöistä.

Viitteet:
(1) Näihin lukeutuvia osia Mormonin kirjassa ovan muun muassa 2. Nefi 2, Alma 12-13 ja Alma 42.
(2) Talmage, James E. 1975: Herran huone: Tutkielma muinaisista ja nykyisistä pyhäköistä. Frankfurt am Main: The Church of Jesus Christ of Latter-day Saints, 87 (Englanninkielinen alkuperäisteos 1974: The House of the Lord: A Study of Holy Sanctuaries, Ancient and Modern. Salt lake City: Deseret Book, 83-84) sisältää seuraavan: "Nykyisissä temppeleissaä annettava temppeliendowment [nyk. temppeliendaumentti] sisältää opetusta menneiden armotalouksien [nyk. taloudenhoitokausien] merkityksestä ja järjestyksestä sekä nykyisen tärkeydestä ihmiskunnan historian suurenmoisimpana ja ylevimpänä aikakautena. Tähän opetussarjaan kuuluu selvitys luomiskauden huomattavimmista tapahtumista, ensimmäisten vanhempiemme tilasta puutarhassa, heidän tottelemattomuudestaan ja siitä aiheutuneesta karkottamisestaan pois tuosta autuaasta asuinpaikasta, heidän tilastaan yksinäisessä ja synkässä maailmassa, kun heidät oli tuomittu hankkimaan elantonsa hiellä ja vaivalla, lunastussuunnitelmasta, jonka avulla tuo suuri rikkomus voidaan sovittaa, suuren luopumuksen ajanjaksosta, evankeliumin ja kaikkien sen muinaisten voimien ja oikeuksien palauttamisesta, siitä ehdottomasta ja välttämättömästä vaatimuksesta, että ihmisen on oltava puhdas ja omistauduttava kaikelle oikealle nykyisessä elämässä sekä tinkimättömästä mukautumisesta evankeliumin vaatimuksiin."
(3) Ks. erityisesti Bradshaw, Jeffrey M. 2014: Temple Themes in the Book of Moses. Salt Lake City: Eborn Publishing, päivitetty laitos; ibid.: The LDS Story of Enoch as the Culminating Episode of a Temple Text. BYU Studies 53/1 (2014), 39-73. John W. Welch artikkelissaan The Temple in the Book of Mormon (teoksessa Parry, Donald W., toim. 1994: Temples of the Ancient World; Salt lake City ja Provo, UT: Deseret Book ja Foundation for Ancient Research and Mormon Studies, 300-301), määrittelee temppelitekstin tekstiksi "joka sisältää ne pelastussuunnitelman pyhimmät opetukset, joita ei saa jakaa harkitsemattomasti, ja jotka asettamisen kautta antavat tai muutoin välittävät jumalallisia voimia seremoniallisin tai vertauskuvallisin keinoin, yhdessä pyhien valojen kautta saatujen käskyjen kanssa, jotka sallivat niiden vastaanottajan seistä rituaalisesti Jumalan luona."
Welch antaa esimerkeiksi temppeliteksteistä useita Mormonin kirjan lukuja: Eter 1-4; 2. Nefi 6-10; Moosia 1:6; Alma 12-13; ja 3. Nefi 11-18. Vaikka temppelitekstin käsite on osoittautunut käyttökelpoiseksi heuristiseksi välineeksi temppeliin läheisesti liittyvien tekstien tunnistamisessa pyhissä kirjoituksissa, termi Welchin määrittelemässä muodossa on jossain määrin epäselvä, sulkiessaan sisäänsä saarnoja ja kertomuksia, joita ei välttämättä ollut valmistettu käytettäviksi rituaalisissa puitteissa.

Kuvaleike: Eeva Kennedy. Havaiji. 2017.

Lähde:
Calabro, David M. 2016: Joseph Smith and the Architecture of Genesis. Teoksessa Ricks, Stephen D. ja Parry, Donald W., toim. 2016: The Temple: Ancient and Restored. Orem, UT ja Salt Lake City, UT: The Interpreter Foundation ja Eborn Books, 165-181.

David M. Calabro on tutkija Brigham Youngin yliopiston uskontotutkimuksen Neal A. Maxwell instituutissa (Neal A. Maxwell Institute for Religious Scholarship). Hän suoirtti tohtorin tutkinnon Chicagon yliopiston muinaisen Lähi-Idän tutkimusyksikössä vuonna 2014. Hänen tutkimustyönsä kohdistuu muinaisen Lähi-Idän kehonkieleen ja rituaaleihin.
Hän on Interpreter-säätiön toimitusneuvoston jäsen.

 

Tekijä ja The Interpreter Foundation ovat antaneet luvan tämän artikkelikäännöksen julkaisuun.
Huom.: Sivulla olevat luontokuvat ovat somisteita, ne eivät liity tekstiin.
Käännös: Markku Lorentz