 |
| Kuva: Vesistövaellus Suomessa. 1930-luku.* |
Valerie Hudson Cassler
Oppi ja liitot 132
Opin ja liittojen luku 132 on yksi syvällisimmistä ja ajatuksia herättävimmistä pyhistä kirjoituksista kaanonissamme. Se koskee avioliiton uutta ja ikuista liittoa ja sen paikkaa pelastuksen ja korotukseen suunnitelman ytimessä. Ilman sen palauttamista, iankaikkinen elämän täyteys olisi saavuttamattomissa. Onneksi, kuten kohdassa OL 132:40 huomautetaan, Herra antoi Joseph Smithille "tehtävän" "palauttaa kaiken", ja siksi Joseph Smith palautti avioliiton uuden ja ikuisen liiton. Tähän asti ollaan yhtä mieltä. Kiistanalaista kulttuurissamme usein on se, mitä tämä tarkasti ottaen tarkoittaa.
Koska yli 150 vuotta on kulunut nykyisin Opin ja liittojen lukuna 132 tunnetun ilmoituksen vastaanottamisesta, olemme paremmassa asemassa tämän kiistan ratkaisussa. Joseph Smith palautti avioliiton "ajaksi ja koko iankaikkisuudeksi" (OL 132:18), mitä me nyt puhekielessä kutsumme "temppeliavioliitoksi." Palauttaessaan temppeliavioliiton periaatteen, Joseph Smith palautti sekä yleisen avioliiton lain että laillisen poikkeuksen kuten Jaakob vuosisatoja aikaisemmin teki selväksi. Tarkemmin sanoen, Joseph Smith palautti yksiavioisen temppeliavioliiton yleisenä lakina ja hän palautti moniavioisen temppeliavioliiton laillisena poikkeuksena. Ilmoituksen aikaan (useimmat tutkijat sanovat sen tapahtuneen ennen Opin ja liittojen luvulle 132 annettua päivämäärää), Jumala antoi käskyn Joseph Smithille käskeä kirkon jäsenistöä harjoittamaan moniavioisuutta. Näin tehdessään Jumala aktivoi avioliiton yleisen lain laillisen poikkeuksen. Siten ne moniavioiset avioliitot, jotka oli solmittu temppelissä sen jälkeen, kun Herran oli antanut tuon käskyn "ovat ilman tuomiota maan päällä ja taivaassa" (OL 132:48). Kun yhdistetään Jaakobin opetukset Josephin opetuksiin, käskyn harjoittaa moniavioisuutta antoi Jumala tuona aikana, tarkoituksenaan hankkia "itselleni [Jumalalle] jälkeläisiä" (Jaakob 2:30).
 |
| Kuvaleike: Vesistövaellus Suomessa. 1930-luku.* |
Niinpä voimme päätellä, että palauttaessaan kaikki asiat, Joseph Smith palautti temppeliavioliiton kaikkinensa, sisältäen sen yleisen lain (yksiavioinen temppeliavioliitto) ja mahdollisuuden Jumalan käskemään lailliseen poikkeukseen (moniavioinen temppeliavioliitto). Näin ymmärrämme, että Jumalan välinpitämättömyyden puute lastensa keskuudessa harjoitetun avioliittokäytännön suhteen, minkä totesimme Jaakobin kirjan luvussa 2, jatkuu Opin ja liittojen luvussa 132. Temppeliavioliiton palauttamisenkaan yhteydessä Jumala ei ole välinpitämätön yksiavioisuuden ja moniavioisuuden välillä. Jos hän olisi piittaamaton, hänen sanansa meille saattaisivat olla: "Kunhan vain menette naimisiin temppelissä, pidän yhdentekevänä, menettekö naimisiin yksiavioisesti tai moniavioisesti." Tällaista päätelmää ei kuitenkaan voida tehdä, sillä hän jatkaa edelleen aktiivisesti ja vakavasti moniavioisuuden rajoittamista, huolimatta temppelien läsnäolosta keskuudessamme. Moniavioisuuden harjoittamiseen kehottavan, Herran puhetorvensa profeetan kautta antaman käskyn puuttuessa, sen harjoittamista yrittävä kirkon jäsen erotettaisiin kirkosta Moniavioisuuden lainvastaisuus Yhdysvalloissa ei ole tässä olennainen asia, sillä tällainen erottaminen kirkosta tapahtuisi, vaikka kirkon jäsen eläisi maassa, jossa moniavioisuus on laillinen käytäntö maan lain mukaan. Vaikka moniavioisuus laillistettaisiin Yhdysvalloissa itsessään, kirkko siltikin erottaisi tässä maassa jäsenet, jotka yrittivät harjoittaa sitä, ellei Herra anna vaadittua käskyä profeetan kautta harjoittaa sitä. Ei ole olemassa suurempaa hengellistä rangaistusta, minkä kirkko voi antaa rikkomuksentekijälle, kuin erottaminen kirkosta. Jumala pitäytyy edelleen tekemään vahvan eron yksiavioisuuden ja moniavioisuuden välillä, myös kaiken palauttamisen yhteydessä.
 |
| Kuvaleike: Vesistövaellus Suomessa. 1930-luku.* |
Viite:
(9) Jotkut ymmärtävät Jesajan sanat siten, että Jumala tulee jälleen hyväksymään moniavioisuuden viimeisinä päivinä. Jesaja ennustaa ajan, jolloin "Sinun miehesi kaatuvat miekkaan ja sinun sankarisi sotaan. Ja Siionin portit valittavat ja vaikeroivat, ja typötyhjänä hän istuu maassa. Sinä päivänä seitsemän naista tarttuu yhteen mieheen sanoen: 'Me syömme omaa leipäämme ja vaatetamme itsemme omilla vaatteilla, kunhan vain meidät otetaan sinun nimiisi; poista meidän häpeämme'." (Jesaja 3:25-26, 4:1 [PR 1938]). Koska miehistä on aineellista puutetta sodan uhrina kuolleiden vuoksi, naiset yrittävät solmia moniavioisia liittoja. Itse asiassa tämä on yleinen tuhoisan sodan seuraus vielä nykyäänkin: esimerkiksi Ruandan kansanmurhan jälkimainingeissa todettiin, että "Tässä kylässä ei ole ketään muita kuin leskiä. On liian vähän miehiä. Naiset jakavat miehet keskenään saadakseen lapsia. Halu saada lapsia on niin voimakas, että monet eivät välitä, onko mies uskollinen. . . Täällä on naisia, jotka ovat menettäneet lapsensa sodassa ja haluavat vain saada uudet niiden tilalle." ("AIDS Brings Another Scourge to War-Devastated Rwanda" [AIDS tuo uuden vitsauksen sodan tuhoamaan Ruandaan]. Kirjoittaja: James C. McKinley, Jr., The New York Times, 28. toukokuuta 1998) .
Kuten Jesajan kirjassa todetaan, nämä sodanjälkeiset monivaimoiset liitot eivät näytä Jumalan hyväksymiltä, sillä naiset alkavat pyytää niitä (vastakohtana yhteisölle, joka saa käskyn Jumalan puhetorven, profeetan kautta), ja näin avioliittoon ei liity Jumalan määräämää aviomiehen antamaa, kyseisille vaimoille kuuluvaa tukea ja suojelua (OL 83:2). Lisäksi nämä olosuhteet esitetään vääryyden palkkana syntyneiden kauheiden seuraamusten selonteon yhteydessä. Nämä naiset tuomitaan saamaan päälakensa "rupiseksi" (Jesaja 3:17 [PR 1938]) ja kärsimään "löyhkästä" ja "kaljuudesta" ja "polttomerkistä" (Jesaja 3:24 [PR 1938]). Jesajan kirjan kohdan 4:1 kuvaus seitsemän naisen tarttumisesta yhteen mieheen on lopullinen osa Jesajan kuvaamassa jumalattomien rangaistuksessa. Silti tällaisten moniavioisuustilanteiden lisäksi, jotka eivät ole Jumalan hyväksymiä, on mahdollista, että nämä suuret onnettomuudet vaikuttavat myös pyhien yhteisöön (tai että on olemassa jokin muu syy, jonka Jumala loputtomassa viisaudessaan määrittelee), ja että Bruce R. McConkie saattaa olla oikeassa, kun hän ennustaa Jumalan hyväksymän moniavioisuuden "pyhän käytännön" uudelleen käynnistämisen toisen tulemisen aikoina (McConkie, Bruce R. 1966: Mormon Doctrine, Toinen, uudistettu laitos. Salt Lake City: Bookcraft, 577). Meidän on kuitenkin pidettävä selvänä, että Jumalalla ei ole mitään tarvetta tehdä niin osana kaiken palauttamista.
Alkuperäinen artikkeli: Cassler, V. H. 2010: "Polygamy". SquareTwo, vol. 3 nro. 1 (kevät); saatavissa osoitteessa: http://squaretwo.org/Sq2ArticleCasslerPolygamy.html
Huom.: Sivujen maisemakuvat ovat somisteita, ne eivät liity tekstiin.
Valerie M. Hudson on professori ja George H. W. Bush -oppituolin haltija Texasin A&M yliopiston Governement and Public service [valtiotieteellisessä] tiedekunnassa. Hänen opetustyönsä liittyy kansainvälisten suhteiden tutkinto-ohjelmaan. Hänen tutkimuskohteisiinsa sisältyvät ulkopolitiikka, kansallinen turvallisuus, sukupuoli ja turvallisuus, metodologia, sekä kystinen fibroosi.
Lähde: http://vmrhudson.org/
Hudson on naimisissa taiteilija David Casslerin kanssa, taidemaalarin jolla on BYU:n MFA-tutkinto. Heillä on kahdeksan lasta. David on myös maisema-arkkitehti.
Kolmella Casslerin lapsista on kystinen fibroosi. Hudson on julkaissut artikkelin, jossa hän esittää, että glutationin puutos, mikä liittyv kystiseen fibroosiin, voi olla syynä moniin sen kroonisiin ongelmiin.
Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Valerie_M._Hudson
Hän toimii SquareTwo-foorumin toimitusneuvoston puheenjohtajana.
Lähde: http://squaretwo.org/index.html
* * *
*Sivun maisemakuvitus on H.H.H. Lorentzin kuva-arkistosta. H. Hoffmann 1930-luku: Vesistövaellus Suomessa.Käännös: Markku Lorentz