 |
| Kuva: Melcior. 2016. |
Poimintoja artikkelista
Varhaiskristillinen rukouspiiri
Hugh W. Nibley
Koko asetelma on ympäröity tähdistöjen kaavakuvilla, ja kahden hahmon pään yläpuolella "on auringonkehrä, jossa on punaiset puolat valkoisella pohjalla" ja joka on ympäröity kahdellatoista pienemmällä ympyrällä, joista jokainen on yhdistetty seuraavaan suoralla viivalla, muodostaen katkeamattoman piirin, paitsi aivan ylhäällä, jossa se on jätetty avoimeksi - selvästikin vuoden kuukausien kehä. (153) Fu-hsi ei ole vain ensimmäinen kuningas vaan myös käsityöläisten suojelija, luoja-jumala. De Santillana ja von Dechend selittävät tämän seuraavasti: "Nuo kaksi hahmoa, joita tähtikuviot ympäröivät, ovat Fu Hsi ja Nu Kua, toisin sanoen tämä käsityöläis-jumala ja hänen jumalpuolisonsa, jotka, luodessaan maailman perustuksia, mittaavat 'maan kohtisuoruuden' ja 'taivaan pyöreyden' laitteillaan, suorakulmalla josta luotinuora roikkuu, ja harpilla". (154)
Ja niin faarao meni ulos yöllä, rouva Seshatin kanssa, laatimaan perustuksia temppelille, ottamalla asianmukaisilla välineillä suoran suuntiman tähdistä. Rouva oli hänen korvaamaton avustajansa tuossa tilanteessa. (155) Palauttakaamme mieleen, että Yhdyskuntasäännön luomishymnissä laulaja lupaa asettaa kaikki tekemisensä ja sovittaa piiritanssinsa kulun korkeuksien musiikin mittaan, luodin ja nuoran avulla. (156) Astanan verhossa kuvattuja tähtikuvioita hallitsee Iso karhu, osoittaen maailmankaikkeuden keskusta, maaailmannapaa tai omfalosta, luomakunnan napaa. (157) Niinpä suorakulma, harppi ja Pohjantähti osoittavat verhon olevan maailmankaikkeuden portti, esirippu tai este tuonpuoleisten maailmojen edessä.Rabbi Ishmael lausui rukouksensa juuri ennen pääsyään valtaistuimelle, joka oli verhon takana, ja hän myös ilmoittaa meille, että Jumala "teki minulle kirkkauden vaatteen" (158), jossa olivat samat merkinnät kuin väliverhossa ja jolla oli sama kosminen merkitys, mikä tuo mieleen läheisesti yhteenliittävän piirteen viitan ja väliverhon välillä hyvin varhaisessa kristillisessä Helmihymnissä. (159) Se tuo mieleen myös piispan, joka johtaessaan rukouspiiriä syyrialaisessa Meidän Herramme testamentissa "seisoo ylös kohotetuin käsin ja rukoilee väliverholla", minkä jälkeen hän etenee "suorittamaan uhrin, samalla kun portin väliverho vedetään syrjään". (160) Augustinuksen versio priscillianistisesta rukouspiiristä päättyy ilmeisen nurinkuriseen lausumaan: "Minä olen Portti kelle tahansa, joka minuun kolkuttaa", minkä Augustinus selitti Psalmien kohdan 24:7 perusteella viittaavan temppelin väliverhoon. (161)
 |
| Kuvaleike: Melchior. 2016. |
153. Andrews, Fred, teoksessa Stein: Innermost Asia, 707.
154. De Santillana ja von Dechend: Hamlet’s Mill, 273, with reproduction.
155. Bonnet, Hans 1952: Reallexikon der ägyptischen Religionsgeschichte. Berlin: de Gruyter, 700; ks. Nibley: Rediscovery of the Apocrypha. Teoksessa Temple and Cosmos, 229, fig. 46.
156. 1QS 10.
157. Stein löysi myös toisen verhon, jonka toteuttaneelle taiteilijalle yksityiskohdat olivat arvoitus. Hänen tähtikuvionsa ovat tunnistamattomia, lukuunottamatta Isoa karhua, joka on identtinen molemmissa väliverhoissa. Stein: Innermost Asia 2: 708.
158. Tämä tehdään täysin selväksi teoksessa Odeberg: 3 Enoch, kappaleet 10 ja 12.
159. Nibley: Message of the Joseph Smith Papyri, 496–98; vrt. 439– 40.
160. Ks. yllä, viitteet 5 ja 6.
161. Augustinus: Kirjeet 237, teoksessa PL 33:1037–38
Lähde:
Nibley, Hugh W.: The Early Christian Prayer Circle ilmestyi ensin aikakausjulkaisussa Brigham Young University Studies 19 (1978): 41—78. Se julkaistiin uudelleen teoksessa Mormonism and Early Christianity, osa 4 sarjassa Collected Works of Hugh Nibley. Salt Lake City: Deseret Book and F.A.R.M.S., 1987, 45—99. Se julkaistiin kolmannen kerran aikakauslehdessä Journal of the Book of Mormon and other Restoration Scripture, osa 19, nro 2 (2010), 64-95.
Ensimmäinen julkaisukerta on saatavissa osoitteessa:
https://byustudies.byu.edu/content/early-christian-prayer-circle
Nibley, Hugh W.: The Early Christian Prayer Circle ilmestyi ensin aikakausjulkaisussa Brigham Young University Studies 19 (1978): 41—78. Se julkaistiin uudelleen teoksessa Mormonism and Early Christianity, osa 4 sarjassa Collected Works of Hugh Nibley. Salt Lake City: Deseret Book and F.A.R.M.S., 1987, 45—99. Se julkaistiin kolmannen kerran aikakauslehdessä Journal of the Book of Mormon and other Restoration Scripture, osa 19, nro 2 (2010), 64-95.
Ensimmäinen julkaisukerta on saatavissa osoitteessa:
https://byustudies.byu.edu/content/early-christian-prayer-circle
Toinen julkaisukerta on saatavissa osoitteessa:
http://publications.mi.byu.edu/fullscreen/?pub=982&index=1
Kolmas julkaisukerta (kuvitettu) on saatavissa osoitteessa:
http://publications.mi.byu.edu/publications/jbms/19/2/S00006-50901ff4d24f85EarlyCh.pdf
Hugh Nibley (1910 - 2005) oli Birgham Youngin yliopiston professori vuosina 1946-1975 ja sen jälkeen emeritusprofessori vuoteen 1994.
Lähde: https://sites.lib.byu.edu/nibley/about/
Käännös: Markku Lorentz
http://publications.mi.byu.edu/fullscreen/?pub=982&index=1
Kolmas julkaisukerta (kuvitettu) on saatavissa osoitteessa:
http://publications.mi.byu.edu/publications/jbms/19/2/S00006-50901ff4d24f85EarlyCh.pdf
Hugh Nibley (1910 - 2005) oli Birgham Youngin yliopiston professori vuosina 1946-1975 ja sen jälkeen emeritusprofessori vuoteen 1994.
Lähde: https://sites.lib.byu.edu/nibley/about/
Käännös: Markku Lorentz